Tällainen sääntö on vaikkapa 60 prosentin raja julkisen talouvden velalle suhteessa kokonaistuotantoon.

EK:n hallituksen jäsen Timo Ritakallio arvioi EK:n tiedotteessa, että jäsenmaiden budjettisääntöjä on syytä päivittää realistisemmalle pohjalle ja tähtäimessä pitäisi olla jokaisen maan vahvempi vastuu omasta taloudestaan.

EK suhtautuu kuitenkin varauksellisesti investointien jättämiseen sopimuskehikon ulkopuolelle, koska se loisi tulkintaongelmia ja vääristäisi helposti kannusteita.

– Sitä ei Suomessa liikaa käydä. Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen on myös iso Suomen kansallisen talouspolitiikan kysymys, eli miten taloutta hoidetaan ja talous saadaan tasapainoon. On huonot näytöt 2010-luvulta, kun pelkästään leikkaamalla ja veroja korottamalla yritettiin taloutta tasapainottaa. Meidän on pakko myös investoida, Mäkynen huomauttaa.

– Olen EK:n kanssa samaa mieltä, että vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen on tarpeellista ja vanha on menettänyt uskottavuutensa, kun siitä on kriisissä jouduttu luopumaan ja toisaalta ennen kriisiäkään ei ole noudatettu sääntöjä. Yksi vaihtoehto on jäsemaakohtaisten tavoitteiden asettaminen, Mäkynen sanoo.

EK:kin näkee, että nykyisistä säännöistä on mahdollista siirtyä asteittain yhä enemmän kohti maakohtaisia kriteereitä, koska maiden velanhoitokyky vaihtelee.

Mäkynen hivenen ihmettelee, että jatkuvasti investointeihin liittyen korostetaan tulkintaongelmia, eli sitä mikä on vihreä investointi tai investointi ylipäänsä. Tätä käsitystä Mäkynen haluaa EK:nkin näkemyksissä haastaa.

– Pystymme jo nyt kansantalouden tilinpidossa määrittelemään investoinnit. Siellä on jo investointimäärittely olemassa.

Mäkynen sanoo myös, että yhä enemmän myös taloustieteellisen tutkimuksen pohjalta pystytään määrittelemään, mitä julkisilla toimilla ja investoinneilla – olivatpa ne perinteistä infraa tai rakennuksia tai sosiaalisia investointeja tai koulutusta – tarkoitetaan.

– Koko ajan paremmin pystytään laskemaan erilaisia tuottoja. Investoinnit ovat määräaikaisia ratkaisuja, joilla haetaan tuottoa tai säästöä tulevaisuudessa. Se on varmaan osin tapauskohtaista mutta ei määrittely missään tapauksessa mahdotonta ole. Se on toki hyvä kysymys, onko investointeja tarpeen jättää kokonaan sääntöjen ulkopuolelle. Mutta on aika helpolla päästämistä jos todetaan, että kulutuskäyttömenoja ja investointimenojen määrittely on vaikeaa. Määrittelyyn pystytään, jos se nähdään tarpeenmukaiseksi.