– Siksi se ei tule pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin vaan näivettää Suomea, hän kirjoittaa X-päivityksissiiään.

Mäkinen kirjoittaa, että jo tänä vuonna hallitus tekee isoja leikkauksia varsinkin sosiaaliturvaan.

– Tulevina vuosina leikkaukset jatkuvat. Näiden leikkausten vaikutukset ihmisiin ja talouteen aliarvioidaan. EKP laskee korkoja harvemmin ja vastaavasti talous elpyy hitaammin kuin hallitus on toivonut, Mäkynen arvioi.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvion mukaan ”julkisen talouden suunnitelman mukaisen kokonaisarvion mukaan kaikkien finanssipoliittisten toimien vaikutus julkisyhteisöjen rahoitusasemaan on julkista taloutta vahvistava 4,4 miljardia euroa vuodelle 2027. Kokonaisarvion ero toimenpidekokonaisuuksien mukaiseen yhteissummaan (9 mrd.) on huomattava. Ero on olemassa, vaikka otettaisiin huomioon se, että julkisen talouden suunnitelman laskelmissa ei ole huomioitu 2,7 miljardin euron säästöjä, jotka voivat hallitusohjelman mukaan seurata rakenteellisten uudistusten työllisyysvaikutuksista (1,9 miljardia euroa) ja hyvinvointialueiden toteuttamasta toiminnan tehostamisesta (0,9 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka toimenpidekokonaisuuksien vaikutusten – joista osa on epävarmoja – oletettaisiin toteutuvan täysimääräisesti, finanssipoliittisten päätösten kokonaisvaikutukset jäisivät noin 1,9 miljardia euroa toimenpidekokonaisuuksien mukaisesta 9 miljardin summasta. Tämä tulos edellyttäisi muun muassa sitä, että investointiohjelma ei aiheuttaisi vuodelle 2027 nykyisiä päätöksiä enempää menoja. Laskelmassa ei myöskään huomioida sopeutustoimien BKT:tä vähentävien vaikutusten seurauksia julkiseen talouteen.”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on pitänyt todennäköisenä, että hallitus joutuu tekemään uusia sopeutuspäätöksiä välttääkseen EU:n komission alijäämämenettelyn.

MÄKYNEN pukee kritiikkiään sanoiksi myös todeten, että ”hallitus on kieltänyt puhumisen vihreästä siirtymästä ja jarruttaa yksityisiä investointeja” ja sanoo, että maahanmuuttopolitiikalla hallitus pyrkii vähentämään ihmisten tulemista Suomeen.

Hän toteaa, että tällainen ei edistä kasvua.

– Kasvulle välttämättömiä investointeja varsinkaan koulutukseen ja perustutkimukseen ei tehdä. Koulutuksestakin leikataan. T&K-rahoituksen noususta on toistaiseksi pidetty kiinni, mutta rahat suunnataan epätasapainoisesti painottuen yritystukiin perustutkimus unohtaen.

– Kasvun jäädessä hallituksen odotuksia alemmalle tasolle ja sopeutuksen jäädessä hallituksen tavoitteista, on odotettavissa uusia vaatimuksia sopeutuksista viimeistään ensi syksystä alkaen. Päätökset tehdään viimeistään ensi kevään puoliväliriihessä, Mäkynen arvelee.

Hän uskoo, että Suomi on ajautumassa huonosti sopivan rahapolitiikan ja hallituksen näköalattoman talouspolitiikan myötä negatiiviseen kierteeseen.

– Leikkausten huonoja vaikutuksia paikataan uusilla leikkauksilla. Investoinnit vähenevät ja valtio myy omaisuuttaan. Suomi köyhtyy.

– Työmarkkinoilla hallitus uskoo yhteistyön sijaan kasvun tulevan työehtojen halpuuttamisesta. Työntekijöiden heikentyvä neuvotteluasema ja lailla heikennetyt työehdot lisäävät epävakautta, heikentävät ostovoimaa ja näin ollen myös syövät kasvua.

MÄKYSEN mielestä talouspolitiikka on kaiken kaikkiaan näköalatonta eikä hallituksella ei ole Suomelle tarjottavana näkymää paremmasta.

– Leikkaukset jatkuvat ja kasvu palautuu vain kansainvälisen suhdanteen ja korkojen laskun mukana. Suhteellinen asemamme heikkenee.

– Nyt olisi aika muuttaa suuntaa. Hallitus voisi rakentaa kasvun työntekijöiden ja työnantajien, tutkimuksen ja yritysten sekä Suomessa jo asuvien ja maahanmuuttajien väliselle yhteistyölle. Nyt hallitus näivettää Suomea vastakkainasettelulla, hän päättää.

Hallituksen talouspolitiikka ei pääse tavoitteisiinsa, koska se aliarvioi toistuvasti leikkaustensa negatiiviset vaikutukset ja heikentää toimillaan kasvua.

Siksi se ei tule pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin vaan näivettää Suomea. 1/11

— Matias Mäkynen (@matiasmakynen) June 12, 2024