Politiikka
8.1.2025 16:37 ・ Päivitetty: 8.1.2025 17:47
Mäkyseltä karu arvio hallituksen aikeista: ”Selvästi etsii matalinta mahdollista sosiaaliturvaa”
Hallitus pyrkii lisäämään toimeentulotuen velvoittavuutta ja aktivoimaan tuensaajia. Tavoitteena on 70 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä.
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelleen virkamiestyöryhmän loppumuistio julkaistiin tänään.
Työryhmä on nostanut hallituksen arvioitavaksi esimerkkejä, joilla löytää tavoitellut vuotuiset säästöt.
Lakiuudistuksen sisällön on määrä varmistua hallituksen kevään puoliväliriiheen mennessä.
Työryhmä on nostanut esiin muun muassa sen, että ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysturvan ja opintotuen, hakematta jättäminen voisi jatkossa olla peruste alentaa tuen perusosaa.
Jos henkilö ei olisi hakenut kehotuksesta huolimatta etuutta, johon hänellä elämäntilanteensa ja olosuhteet huomioiden todennäköisesti olisi oikeus, taikka jos henkilö ei kehotuksesta huolimatta olisi ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi, hänen toimeentulotuen perusosaansa alennettaisiin 50 prosenttia.
Tällä hetkellä toimeentulotukilain mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Työryhmä nostaa myös muun muassa esiin tästä suojaosasta luopumista.
Lisää aiheesta
VAIKKA poliittisia päätöksiä toimeentulotuen muutoksista ei ole, oppositiosta on esitetty jo kovaa kritiikkiä hallitusta kohtaan tulevaa silmällä pitäen.
Demokraatin tavoittama SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo, että katsottaessa Orpon hallituksen sosiaaliturvpolitiikkaa ja leikkauksia 7o miljoonan euron leikkaus toimeentulotuesta ei olisi mitään muuta kuin leikkaus kaikissa vaikeimmassa asemassa olevilta ihmisiltä.
– Mitään aitoa pyrkimystä uudistaa toimeentulotukea niin, että ihmiset pääsisivät siltä helpommin pois tai helpommin työelämään, ei ole. Toimeentulotuen pitkittyneestä asiakkuudesta tiedetään, että ihmiset eivät ole siellä huvikseen tai siksi, että elämä olisi jotenkin erityisen helppoa, vaan koska heillä on jotenkin vaikea elämän tilanne. Se on joko omaa sairautta, läheisen sairautta tai muuta työkykykyyn liittyvää ongelmaa, Mäkynen toteaa.
Esimerkiksi suojaosan poistosta Mäkynen sanoo, että olisi lyhytnäköinen leikkaus, joka vain vaikeuttaisi toimeentulotuelta nousemista.
– Pieni suojaosa on mahdollistanut työnteon edes osa-aikaisesti ja lyhyissä pätkissä, mutta nyt sitten sitäkään mahdollisuutta ei enää ole. Paljon järkevämpää olisi tuoda, niin kuin SDP:n esitti yleisturvaa esittäessään, että viimesijaiseenkin turvaan tuotaisiin samanlaista sovittelua, jota meillä perusturvaetuuksissa on varsinkin ansiosidonnaisessa. Silloin työnteko kannattaisi paremmin. Mutta tässä mennään nyt taas ihan päinvastaiseen suuntaan ja tehdään työnteosta ja työn vastaanottamisesta vaikeampaa, jos näillä edetään, Mäkynen arvioi.
MÄKYNEN ennakoi Demokraatille, että hallitus reagoi opposition kritiikkiin todeten, että kyseessä ovat vasta virkamiesesitykset. SDP:n varapuheenjohtaja kuitenkin muistuttaa, että raamit virkamiesten työhön tulevat suoraan hallitusohjelmasta ja hallituksen päätöksistä.
– Ei sitä sinänsä voi peitellä, kyllä tässä hallituksen politiikasta on kyse.
Peräti 50 prosentin esille nostetusta tiputuksesta toimeentulotuen perusosaan Mäkynen sanoo, että ”nyt hallitus selvästi etsii matalinta mahdollista sosiaaliturvaa ja vähimmäisturvaa, joka suomalaisille voidaan taata”. Hänellä ei ole korkeaa käsitystä kokoomusjohdossa olevan perustustuslakivaliokunnan toiminnasta tämäntyyppisten asioiden käsittelyssä.
– Se on perustuslain kannalta ongelmallinen varmasti se 50 prosenttia. Riippuen minkälaiset ehdot sille asetetaan, sitä voidaan varmaan runnoa taas perustuslakivaliokunnasta läpi. Mutta on se ollut aivan selvää, kun on nähty miten perustuslakivaliokuntaa on tällä kaudella käytetty politiikan teon välineenä, niin tässä on taas yksi esitys, jolla potentiaalisesti heikennetään meidän perustuslakimme suojaa ihmisten vähimmäistoimeentulotuelle. Siitä tässä on minun mielestäni kyse, Mäkynen arvelee.
MÄKYNEN nostaa esiin myös sen, että hallitusohjelmassa on jopa kirjaus, jonka mukaan ”selvitetään mahdollisuutta lisätä velvoittavuutta tekemällä mahdolliseksi toimeentulotuen epääminen hakijalta, joka on kieltäytynyt tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta.”
Tätä tänään raportin julkaissut työryhmä ei kuitenkaan vaikuta pitävän järkevänä tai toteuttamiskelpoisena. Raporttiin on kirjattu asiasta seuraavasti:
”Toimeksiannon mukaisesti työryhmä selvitti mahdollisuutta lisätä velvoittavuutta tekemällä mahdolliseksi toimeentulotuen epääminen hakijalta, joka on kieltäytynyt tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta. Tämän vuoksi työryhmä on arvioinut myös erilaisia muita vaihtoehtoja, kuin perusosan alentaminen 50 prosentilla, seuraamukseksi siitä, jos hakija ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen tai hae ensisijaista etuutta. Tarkastelussa on ollut perusosan alentaminen 60 prosentilla tai niin sanottu rajoitettu tukioikeus, jossa hakijalle turvattaisiin ainoastaan välttämätön toimeentulo ja huolenpito esimerkiksi samaan tapaan tai samansuuruisena kuin nykyisin tilapäisesti maassa oleville turvataan. Lisäksi työryhmä on arvioinut vaihtoehtoa, jossa hakijan tukioikeus jätettäisiin kokonaan tutkimatta, kunnes hän tekisi häneltä vaaditut toimenpiteet eli hakisi ensisijaista etuutta tai ilmoittautuisi kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Työryhmä näkee, että näihin vaihtoehtoihin liittyy perustuslain 19 §:n 1 momentin ja muidenkin perusoikeuksien osalta vaikeasti ratkaistavia ongelmia.”
Sitaatissa mainitun perustuslakiviittauksen mukaan ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”.
VUODEN alussa uutisoitiin, että kristillisdemokraattien pitkäaikainen entinen puoluesihteeri Asmo Maanselkä siirtyy perussuomalaisiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) erityisavustajaksi.
Maanselkä keskittyy työssään muun muassa sosiaaliturvaan. Maanselällä tiedetään olleen iso rooli
hallitusohjelman sosiaaliturvan uudistamisen kirjauksissa.
Helsingin Sanomien mukaan Maanselän mielestä erityisen tärkeää on päästä eroon toimeentulotuesta, jota hän on kuvannut ”netin raha-automaatiksi”.
Mäkynen epäileekin, että myös kirjaus toimeentulotuen epäämisen selvittelystä saattaisi olla hallitusohjelmassa Asmo Maanselän käsialaa.
Mäkysen mielestä pöydälle tuotu 50 prosentin toimeentulotuen perusosan leikkaus haiskahtaa siltä, että hallitus veisi vähimmäistoimeentulon turvaa ”perussuomalaisten tukemana Maanselän linjalla mahdollisimman heikoksi”.
Toisaalta Maanselkä on sanonut viime vuoden toukokuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että tavoite on yhdistää asumistuki ja ennen kaikkea perustoimeentulotuki osaksi uutta yleistukea.
– Viimesijainen turva on määrä taata uudessa mallissa täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella, joka on osa sosiaalityötä. Sitä ei voi saada hakemalla netistä ja tapaamatta ketään, Maanselkä on todennut.
Tänään työnsä julkaissut työryhmä näki, että sen esiin nostamat mahdollisuudet alentaa t0imeentulotuen perusosaa voitaisiin tehdä jatkossakin vain, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutoinkaan kohtuuttomana.
ASMO Maanselkä sanoo Demokraatille, että hänen ajattelussaan pointti ei ole se, että tuhotaan viimesijainen sosiaaliturva, vaan että se pitäisi saada osaksi järkevää mallia.
Maanselkää nostaa tässä yhteydessä esiin Britannian sosiaaliturvamallin ja tukimuotojen yhdistämisen siinä.
– Toimeentulotuen hävittäminen ei tarkoita sitä, että viimesijainen turva hävitetään. Kyse on sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta, reiluudesta ja läpinäkyvästä järjestelmästä, jonka kaikki ymmärtävät, Maanselkä toteaa.
Maanselän mukaan toimeentulotuen epäämisen selvittäminen hallitusohjelmassa juontaa juurensa muista Pohjoismaista. Maanselän mukaan se on yksittäistapauksissa mahdollista Tanskassa, jos toimeentulotuen hakija on toiminut äärimmäisen moitittavasti sääntöjä vastaan.
– Pitää selvittää se, onko se mahdollista Suomessa. Tunnustan syntini siinä mielessä, että olin porukassa kyllä, joka teki tämän hallitusohjelman neuvottelutuloksen.
Maanselkä painottaa tässäkin, että Pohjoismaissakin miniturva turvataan aina. Niin olisi myös Suomessa.
– Ketään ei jätetä pennittömäksi missään, se olisi älytön ajatuskin.
VARAPUHEMIES, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov muistuttaa blogissaan, että hallituksen leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. Tämä ei ole Filatovin mukaan yllätys. Hän nostaa esiin THL:n taannoisen arvion, jonka mukaan ensisijaisten etuuksien, muun muassa työttömyysturvan, asumistuen ja muiden etuuksien leikkaukset siirtäisivät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin.
Filatov huolehtii siitä, että 70 miljoonan euron leikkaus toimeentulotuesta kohdistuu köyhistä köyhimpiin. Tämän lisäksi hallitus on päättänyt leikata 100 miljoonaa sosiaalihuollosta eli toimista, jotka voisivat auttaa toimeentulotukiasiakkaita eteenpäin elämässään.
– Työryhmä on etsinyt keinoja, joilla säästö toteutuisi. Ryhmä esittää muun muassa, että toimeentulotuesta poistetaan ns. suojaosa. Nyt toimeentulotukea saava henkilö on voinut ansaita 150 euroa kuussa ilman, että ansio leikkaa toimeentulotukea. Alle 18-vuotiaan lapsen kesätuloja ei leikattaisi eikä vähäisiä lahjoja, mutta miten kävi vaikkapa jo 18 täyttäneen nuoren ylioppilaslahjalle? Se ilmeisesti voitaisiin kokonaan leikata kotitalouden toimeentulotuesta pois, Filatov kirjoittaa blogissaan.
Hän kiinnittää huomiota siihen, että hallituksella on tiukka linja painostaa ihmisiä kokoaikatyöhön ja logiikka näkyy jo tehdyissä työttömyysturvan leikkauksissa.
– Tämä on sinänsä ymmärrettävää, jos ihminen on terve ja jos hänellä on mahdollisuus tehdä kokoaikatyötä. Ei ole perusteltua, että yksilö voi vapaaehtoisesti keventää työkuormaansa verorahoin maksettavan toimeentulotuen piikkiin. Mutta monen kohdalla yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Vapaaehtoisen osa-aikatyön syitä on monia.
FILATOV muistuttaa, että Suomessa on OECD:n tutkimusten mukaan poikkeuksellisen paljon ihmisiä, joilla terveys rajoittaa työn saamista.
– Jos kokoaikatyöhön hakeutuminen on jatkossa edellytys täyden toimeentulotuen saamiselle, saatetaan joutua maksamaan isommat kustannukset terveydenhuollon puolella.
– Sekin tavoite, että ihmiset olisivat ensisijaisten etuuksien piirissä eikä viimesijaisen toimeentulotuen varassa, on kannatettava. Tiukempi velvoittavuus on hyväksyttävää, jos rinnalla on palvelua, jolla autetaan eteenpäin. Mutta palvelu maksaa. Nyt jälleen rakennetaan ”kannustavaa mekanismia” pelkillä leikkauksilla. Kannatettava tavoite muuttuu tuhoisaksi toteutukseksi, Filatov pelkää.
Hallitus on päättänyt, että sosiaalipalveluihin suunnataan 100 miljoonan euron säästö. Filatovin mukaan juuri sosiaalihuollon palveluita, joista hallitus siis leikkaa, tarvittaisiin lisää, jotta tukiriippuvuudesta päästäisiin työhön.
– Säästötoimet ovat lisänneet toimeentulotukiasiakkuuksia ja ratkaisuna leikataan toimeentulotukea. Nyt ei rakenneta sairaalaa, vaan lisätään epävarmuutta, pahaa oloa ja köyhyyttä, Filatov suree.
VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ei hyväksy Orpon hallituksen valmistelemia heikennyksiä toimeentulotukeen.
– Oikeistohallituksen toimeentulotukiuudistus johtaa entistä pidempiin leipäjonoihin ja yhä kasvaviin häätöihin. Viimesijaisen turvan leikkaaminen ajaa ahtaalle kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset ja myös ne, jotka eivät itse pysty parantamaan asemaansa esimerkiksi terveysongelmien takia, Pekonen sanoo tiedotteessaan.
– Sen sijaan, että tilannetta pyrittäisiin korjaamaan, lähdetään nyt viimesijaistakin turvaa romuttamaan sellaisella tavalla, joka ainoastaan lisää sosiaalisia ongelmia ja turvattomuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, Pekonen toteaa.
Pekonen muistuttaa, että toimeentulotuen alentamismenettely kohdistuu jo nykyisin usein ihmisiin, joilla on elämänhallinnan ongelmia.
– Jos henkilö ei pysty esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi suoriutumaan viranomaisten asettamista velvoitteista, ei asunnon ja luottotietojen menettäminen ainakaan paranna tilannetta. Kaiken huipuksi nyt ollaan poistamassa myös suojaosa toimeentulotuesta, millä jälleen heikennetään työn tekemisen kannusteita, Pekonen sanoo.
KANTAA on ottanut myös vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén. Hän muistuttaa tiedotteessaan, että kaavaillut toimeentulotuen leikkaukset osuisivat jälleen heihin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa, eikä niitä tule toteuttaa työryhmän ehdotuksista huolimatta.
– Toimeentulotuki on viimesijainen turva ihmisille, jotka eivät saa tuloja muualta. Sen tarkoitus on turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä. Nyt hallitus haluaa leikata tukea tilanteissa, joissa ihminen jo valmiiksi kamppailee toimeentulon rajamailla. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä inhimillistä, Forsgrén toteaa tiedotteessaan.
– Pitkään toimentulotukea käyttäneiden haasteet ovat moninaisia. He tarvitsevat ennen kaikkea apua ja tukea. Nyt hallitus suunnittelee potkivansa jo valmiiksi maassa makaavia. Uskallan luvata, ettei näin epäinhimillinen politiikka tuo pitkällä tähtäimellä euroakaan säästöjä, päin vastoin, Forsgrén jatkaa.
Forsgrén muistuttaa, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on jo toistuvasti antanut moitteet Suomen perusturvan riittämättömästä tasosta, jota hallitus nyt suunnittelee heikentävän entisestään.
– Vaikka kyse on vasta työryhmän esityksestä, on huoli suuri. Hallituksen tulee kieltäytyä ottamasta näitä keinoja käyttöön sekä peräännyttävä suunnitelmistaan leikata toimeentulotukea. Hallituksen tulisi keskittyä sen sijaan pitkäjänteisiin toimiin, jotka vahvistavat perusturvaa, vähentävät köyhyyttä ja tukevat jokaisen mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, Forsgrén sanoo.
SDP:N kansanedustaja Tuula Haataisen mielestä on selvää, että leikkaukset kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien toimeentuloon ovat kestämättömiä.
– Ensin hallitus on omilla leikkauksillaan kasvattanut toimeentulotuen tarvetta ja nyt se suunnittelee leikkaavansa juuri tätä tukea, Haatainen ihmettelee tiedotteessaan.
Haataisen mukaan velvoite hakeutua ensisijaisten etuuksien piiriin on perusteltu ja järkevä sosiaaliturvan lähtökohta. Tätä linjaa myös Kela on aiemmin esittänyt. Keskiviikkona esitelty työryhmän ehdotus leikata toimeentulotukea, vaikuttaa Haataisen mielestä kuitenkin erittäin ongelmalliselta – erityisesti tämänhetkisessä vaikeassa työllisyystilanteessa.
Haatainen korostaa, että pelkät leikkaukset eivät edistä työllistymistä.
– Usein toimeentulotuelta työllistyminen vaatii kattavia palveluita ja aitoa tukea työnhaun ja osaamisen kehittämisen tueksi. Ilman riittäviä palveluita leikkaukset lisäävät vain syrjäytymistä ja köyhyyttä.
Haatainen nostaa esiin, että SDP on aiemmin esitellyt oman yleisturva-mallinsa, joka perustuu ”yksi perusturvaetuus” -ajatteluun. Toteutettavana lainsäädäntöhankkeena se on kuitenkin Haataisen mukaan valtavan laaja ja vaatii perusteellista valmistelua sekä vaikutusarviointia, jotta uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ilman, että heikennetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asemaa.
– SDP odottaa tarkempia vaikutusarvioita ja muistuttaa, että sosiaaliturva- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena tulee aina olla ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien vahvistaminen – ei heidän tilanteensa heikentäminen, Haatainen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.