Muistioon on koottu monenlaisia mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena. Työryhmä on arvioinut myös keinoja löytää tavoitellut vuotuiset säästöt.

-  Hallitus voi näistä toimista katsoa, mitä se lopulliseen esitykseen valmisteltavaksi valitsee ja millä tavalla, työryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoi taustatilaisuudessa.

Muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotuen kokonaisuudistuksen valmistelussa. Sen sisältöä ei ole käsitelty poliittisesti.

ENSISIJAISTEN etuuksien, kuten työttömyysturvan ja opintotuen, hakematta jättäminen voisi jatkossa olla peruste alentaa tuen perusosaa.

Velvoite ilmoittautua työvoimaviranomaiselle voitaisiin kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.

Ehdotuksen mukaan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin 50 prosenttia esimerkiksi, jos henkilö ei kehotuksesta huolimatta olisi ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.

-  Olennaista on, että ihmisellä on mahdollista omalla toiminnallaan vaikuttaa kokonaisuuteen. Tässä ei ole vielä kyse siitä, että kokoaikatyötä tarvitsisi saada, vaan sitä täytyy hakea, Siika-aho sanoo.

Työryhmän sihteerinä työskennelleen STM:n erityisasiantuntija Ritva Liukosen mukaan yksin asuvalla toimeentulotuen perusosa on hieman alle 600 euroa, jolloin leikkaus tarkoittaisi perusosan pienenemistä 300 eurolla.

Työryhmä arvioi, että lainsäädäntöä voisi muuttaa siten, että toimeentulotuen perusosan alentaminen olisi mahdollista myös käytännössä kertaluonteisten laiminlyöntien tilanteissa.

Velvoittavuuden kiristämisellä voisi työryhmän mielestä myös olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi muistion mukaan toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa. Laskelmat ovat vasta alustavia.

Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää sanktiot hakemalla ensisijaisia etuuksia tai osallistumalla työvoimapalveluihin.

Siika-aho myöntää, että työttömyysturvamenot voivat kasvaa, jos toimeentulotuelta ohjataan voimakkaammin työttömyysturvan piiriin. Hänen mukaansa korvaavia säästöjä täytyy siinä tapauksessa todennäköisesti löytää jostain muualta, mutta se on hallituksen linjattava asia.

Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263  000 kotitaloudelle ja 387  000 Ihmiselle.

TYÖRYHMÄ on koostanut muistioon monenlaisia toimenpiteitä, joista hallitus voi valita. Siika-ahon mukaan esimerkiksi mekaanista perusosan tason alentamistakin on laskettu usealla eri prosentilla.

-  Näistä voi sitten koostaa paketin sen mukaan, millaisen säästön loppusumman hallitus katsoo tarpeelliseksi.

Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi esimerkiksi tarvittaessa aikaan säästöä noin 12 miljoonaa euroa, työryhmä arvioi. Neljän prosentin leikkaus toisi jo noin 48 miljoonaa euroa säästöä.

Työryhmä pitää myös mahdollisena niin sanotusta etuoikeutetusta tulosta luopumista toimeentulotuessa. Tällä hetkellä toimeentulotukilain mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa.

Suojaosista on luovuttu myös muualla etuusjärjestelmässä, työryhmä toteaa. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi sen mukaan toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.

Työryhmä on arvioinut myös vähäiseksi katsottavien ansiotulojen ja avustusten muuttamista täysimääräisesti huomioitaviksi tuloiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jossa lähtökohtaisesti kaikki tulot tulee ottaa huomioon, se huomauttaa. Muutos koskisi muun muassa veronpalautuksia, erilaisia rahalahjoja sekä vanhempien antamia avustuksia.

TYÖRYHMÄ arvioi lisäksi, että kuntien rahoitusosuutta 18-25-vuotiaiden nuorten perustoimeentulotukimenoista on mahdollista laajentaa 50 prosentista 100 prosenttiin. Muutos lisäisi kuntien osuutta toimeentulotukimenoista 94 miljoonaa euroa, mikä tulisi työryhmän mukaan korvata kunnille täysimääräisesti.

Työryhmä oli Siika-ahon mukaan muuten yksimielinen, mutta nuorten toimeentulotuen kuntarahoitusosuuden korotukseen Kuntaliitto jätti muistioon eriävän mielipiteen.

-  Kuntien rahoitusvastuuta toimeentulotuesta tai sen osasta ei tule kasvattaa, vaan koko rahoitusosuus tulisi poistaa, Kuntaliitto toteaa.

Kunnat vastaavat jatkossa työvoimaviranomaisina työvoimapalvelujen järjestämisestä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.

STT / Sanna Nikula

Uutista täydennetty ja päivitetty klo 13.40 tiedotustilaisuuden annilla ja klo 14.21 viimeisellä kappaleella.