Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mannerlaatat liikkuvat kiistellyssä bisneksessä, ja rahapomo sanoi sen viimein myös ääneen – nyt poliitikot pohtivat, mitä suomalaiselle erikoisuudelle tulisi tehdä

Arja Jokiaho
Politiikka

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

Veikkauksena tunnettu valtionyhtiö perustettiin Oy Tippaustoimisto Ab:n nimellä sotien välisenä kesänä heinäkuussa 1940. Seuraavana vuonna yrityksen nimeksi muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab.

Rane Aunimo

Demokraatti

Veikkauksen ensimmäinen peli oli 1940 käynnistynyt Vakioveikkaus. Toinen kansansuosikki Lotto alkoi vuonna 1971. Urheiluvedonlyönti tuli kuvioihin keskellä kansallista lamaa 1993.

Vuonna 2017 Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys RAY ja Veikkaus Oy yhdistyivät valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Veikkaus Oy.

Menneisyyttä siis riittää, mutta uusi Veikkaus elää sen historian suurimman mullistuksen aattoa vielä täysin tietämättä, mitä tuleman pitää.

SUOMESSA on ollut käynnissä eräänlainen jarrutuskeskustelu, jossa on kieltäydytty tunnustamasta, kuinka maailma veikkausbisneksessä kulkee. Ei voi mitään, monopoliasemien puolustaminen käy koko ajan vaikeammaksi.

Hallitusohjelmassa “Rahapelihaittojen hillitsemiseksi rahapelipolitiikalla turvataan Veikkaus Oy:n kanavointikykyinen yksinoikeus ja Veikkaus Oy:n toimintaedellytykset nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä”.

Rahapelaamista säätelevä arpajaislaki uudistui tammikuussa 2022. Sen “lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin yksinoikeusjärjestelmään”.

Uudessa laissa ovat mukana muun muassa maksuliikenne-estot, käytännössä siis pelaaminen ulkomaisiin pelifirmoihin halutaan estää. Tavoitteena on, että estoilla “pyritään haittoja ehkäisevästi vaikuttamaan rahapelien saavutettavuuteen”.

Maksuliikenne-estoja koskevaa sääntelyä sovelletaan vuoden 2023 alusta.

Järjestelmää on moitittu on jo ennalta raskaaksi ja tehottomaksi. Ammattilaiset, peliongelmaiset ja ihan vain laajempien kohdevalikoimien perässä olevat vedonlyöjät löytävät keinon kiertää systeemiä.

Toukokuussa sisäministeriö julkaisi rahapelipoliittisen ohjelman, joka sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä rahapelaamisen haittojen vähentämiseksi vuoteen 2030 asti.

“Hallitus on voimakkaasti sitoutunut vähentämään rahapelihaittoja. Olemme jo toteuttaneet arpajaislain uudistuksen, joka on yksi väline rahapelihaittojen torjunnassa. Nyt julkaistulla ohjelmalla puolestaan määritetään laajasti tulevaisuuden suuntaviivoja rahapelihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle”, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoi ministeriön tiedotteessa.

TAUSTA on lyhykäisyydessään ja erittäin tiivistetysti edellä kuvattu.

Silti jo nyt, kesän lopulla, valtionyhtiö Veikkaus on ottanut uuden suunnan viestinnässään. Yhtiö ilmoitti osavuosikatsauksessaan, että Suomessa tulisi pohtia kaiken rahapelaamisen saattamista saman sääntelyn piiriin. Veikkauksen väläyttämässä lisenssijärjestelmässä rahapeliyrityksiltä vaaditaan toimilupa ja sen saaneet maksavat veroa.

Suomessa lisenssijärjestelmää ei edes selvitetty arpajaislain uudistamisen yhteydessä.

Varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski kommentoi Ylen Ykkösaamussa, kuinka rahapelaamisen sääntely Suomessa ulottuu tällä hetkellä vain Veikkaukseen. Pelaajien rahoja valuu ulkomaille, ja pelaajien lisäksi häviäjä on Suomi.

“Meidän kilpailijat eivät toimi suomalaisen sääntelyn piirissä ja sen lisenssi muuttaisi. Sitten kaikki toimisivat samoilla pelisäännöillä”, kelkkansa kääntänyt Nummikoski perustelee.

Veikkaus ei muuta kantaansa muuten vain tai ollakseen reilu ulkomaisia kilpailijoita kohtaan.

Suomen digitaalinen rahapelimarkkina oli alkuvuonna kooltaan noin 520 miljoona euroa ja tästä Veikkauksen osuus oli noin 260 miljoonaa euroa.

“Meillä Suomessa on muodollisesti yksinoikeusjärjestelmä, mutta jos katsotaan digitaalista pelaamista niin Veikkauksen markkinaosuus on enää puolet. Voi jo kysyä, onko meillä oikeasti enää yksinoikeusjärjestelmää”, Nummikoski kiteytti ongelman.

Veikkaus on siis valmis luopumaan monopoliasemastaan ja siirtymään lisenssimalliin, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Nummikosken mukaan Ruotsin esimerkki osoittaa, että järjestelmä toimii. 90 prosenttia pelaamisesta kanavoituu järjestelmän sisään.

MANNERLAATAT liikkuvat pelibisneksessä nyt myös Suomessa, ei epäilystäkään siitä. Poliitikot ja puolueet joutuvat ottamaan asiaan kantaa ja seuraavan hallituksen ohjelma näyttänee asiassa toisenlaiselta kuin nykyinen.

Veikkauksen ulostulo juuri nyt on suunnattu poliittisen keskustelun avaukseksi ensi kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

Joten keskustellaan.

Demokraatti kysyi suurimmilta eduskuntaryhmiltä kantaa siilipuolustuksestaan luopuneen Veikkauksen muuttuneeseen kantaan. Selkeimmin järjestelmän uudistamisen puolella on kokoomus, mutta tyrmäystä ei kuultu myöskään perussuomalaisilta tai edes keskustalta.

– Veikkauksen johtopäätökset muuttuneesta tilanteesta on kuitenkin syytä laittaa merkille. Ne ovat punnittua puhetta, ilmoitti keskustan ryhmyri Juha Pylväs.

Sosialidemokraateilla on perinteisesti ollut vahvaa ymmärrystä Veikkauksen monipoliasemalle. Nytkin ryhmänjohtaja Antti Lindtman muistutti, että pelihaittojen vähentäminen on tavoite ylitse muiden. Samalla Lindtman kuitenkin totesi, että ensi vaalikaudella on käytävä huolella läpi, mikä järjestelmä parhaiten estää pelihaittojen syntymisen.

Ovi uudistukselle ei ole sepposen selällään auki mutta raollaan.

Selkeästi lisenssimallia vastaan oli vain kristillisdemokraatit.

PELIMARKKINAN myllerrys tuulettaa jo nyt pinttyneitä käsityksiä, eikä kehityksen kulku tule kääntymään. Veikkaus pyörittää nyt itsekin tuulikonetta, jonka digitodellisuus käynnisti.

Tulevina vuosina ellei jo tulevana keväänä puolueet esittävät uusia näkemyksiään, ja sitten mennään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE