Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate eivät enää olekaan itsestään selviä arvoja eurooppalaisille valtioille, kuten vielä 2010-luvun taitteessa näytti.

Eurooppalaiset arvot olivat esillä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen monitorointikomitean kokouksessa ja sen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa, joka pidettiin Helsingissä eilen ja tänään.

Euroopan neuvostossa ja sen monitorointikomiteassa Suomen edustajana toimiva kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kertoo kokouksen ja seminaarin keskusteluaiheiden nousevan siitä valtavasta huolesta, joka liittyy ihmisoikeus-, oikeusvaltioperiaate- ja lehdistönvapaus-käsitteiden politisoitumiseen.

– Tämänhetkinen tilanne, Euroopan unionin ja laajemmin Euroopan neuvoston piirissä, on äärimmäisen vakava.

Euroopan neuvoston jäsenmailta odotetaan, että ne kunnioittavat neuvoston peruspilareita. Pilareina toimivat Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Euroopan neuvosto on perustettu vuonna 1947 ja sen jäsenenä on 47 valtiota. Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989.

Seurantajärjestelmän tarkoituksena on tukea uusien jäsenmaiden demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehitystä eikä seurannasta kertaalleen vapautettujen maiden pitäisi joutua erityistarkkailuun enää uudestaan.

– Nyt peruspilarit ovat rappeutumassa, Guzenina toteaa.

Hänen mielestään on hyvin huolestuttavaa pohtia mihin moraalinen rappeutuminen tulee ajan kuluessa johtamaan ja mitä se tarkoittaa yleisesti ihmisoikeuksien valvonnalle.

Tiistaina järjestetyssä seminaarissa alustajana toiminut Tarja Halonen korosti puheenvuorossaan Euroopan roolia esimerkin antajana ihmioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Hänen mukaansa Euroopassa ei saa unohtaa muita mantereita, eikä vaipua varjoihin.

Halonen muistutti, että Euroopassa on monia erilaisia kulttuureja ja se tulee nähdä ennen kaikkea rikkautena.

– Nyt kuitenkin jossain maissa on käännytty protektionismiin ja se on tehty muiden maiden kustannuksella.

– Monitorointi on hyvää ja tarpeellista. Sillä on negatiivinen sävy, mutta valvonnan avulla järjestelmiä voidaan pitää kunnossa.

Hän korosti monitorointikomitean tekemää arvokasta työtä eurooppalaisten arvojen jakajana. Halosen mukaan on keskeistä muistaa, että demokratiassa valta ei voi keskittyä.

– Olkaa rohkeita. Te voitte olla, jos vain halutatte, Halonen ohjeisti komitean nykyisiä jäseniä.

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenkirjan ja täten lupautuneet noudattamaan sen peruspilareita.

– Esiin on noussut maita, kuten Puola ja Unkari, jotka ovat EU:n sydämessä, mutta joissa lehdistönvapautta on rikottu törkeästi, Guzenina huomauttaa.

Muuttunut tilanne kertoo hänen mielestään hälyttävää viestiä myös EU:n nykyisestä tilasta.

– Euroopan pitäisi olla perustavanlaatuista rauhaa takaava yhteisö, joka pystyy tekemään päätöksiä yhteistyössä. Valtaapitävien oman edun tavoittelu hyvin räikeillä menettelytavoilla on noussut vahvasti esille.

Komitea yrittää nyt Guzeninan mukaan pohtia voidaanko tilanteeseen löytää enää ratkaisua, johon kaikki voisivat sitoutua.

Euroopan neuvoston piirissä toimivan valvontajärjestelmän avulla tilanteeseen pyritään puuttumaan.

– Jäsenmaat eivät halua olla monitoroinnin kohteina. Monitoroinnin kohteeksi joutuvat automaattisesti uudet jäsenmaat, jotka voivat parantaa omia järjestelmiään siten, että ne voivat välttää sen.

Jos jäsenmaiden tilanne heikkenee, kuten esimerkiksi Turkin tapauksessa on käynyt, voidaan maa vetää takaisin monitoroinnin piiriin.

Guzenina kuitenkin huomauttaa, että Euroopan neuvoston mekanismit eivät välttämättä ole aina kauhean vaikuttavia. Esimerkiksi Turkki marssi monitoroinnin seurauksena pois neuvostosta.

– Turkki on kysynyt, että kun kerran ette pidä meidän tavoistanne, niin mitä me teemme järjestössänne. Nyt maa uhkailee Eurooppaa esimerkiksi pakolaissopimuksen rikkomisella.

Myös Venäjä on Guzeninan mukaan samanlaisessa tilanteessa.