Kotimaa
5.9.2025 08:00 ・ Päivitetty: 5.9.2025 08:00
Marjayhtiön johtajalle 3,5 vuoden vankeustuomio 62 törkeästä ihmiskaupasta
Lapin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina marjayhtiö Kiantaman toimitusjohtajan Vernu Vasunnan kolmen ja puolen vuoden vankeuteen 62 törkeästä ihmiskaupasta.
Vasunnan thaimaalainen liikekumppani Kalyakorn Phongphit sai kolmen vuoden tuomion. Lisäksi Kiantamalle tuomittiin 100 000 euron yhteisösakko ja Vasunta määrättiin liiketoimintakieltoon neljäksi vuodeksi.
Kiantama, Vasunta ja Phongphit tuomittiin korvaamaan törkeän ihmiskaupan uhreille yhteensä runsaat 600 000 euroa taloudellisesta menetyksestä ja kärsimyksestä.
- Koska teossa oli käytetty kavaluutta ja se oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, vastaajien katsottiin syyllistyneen menettelyllään kunkin asianomistajan osalta törkeään ihmiskauppaan, oikeus sanoi.
SYYTTEET koskivat vuoden 2022 tapahtumia. Marjanpoimijat saapuivat Suomeen kolmella eri lennolla heinäkuussa 2022. He työskentelivät leireillä eri puolilla Suomea.
Käräjäoikeuden mukaan Vasunta ja Phongphit värväsivat uhrit Suomeen erehdyttämällä heitä heidän ansaintamahdollisuuksistaan.
- Asianomistajille oli Thaimaassa järjestetyissä koulutustilaisuuksissa annettu liian optimistisia tietoja poiminnasta kertyvistä tuloista sekä puutteellisia tietoja poimintaolosuhteista. Useimmat asianomistajista olivat saamiensa tietojen perusteella olleet siinä käsityksessä, että he voivat ahkeralla työllä saada thaimaalaiseen ansiotasoon verrattuna merkittävän suuruiset tulot poimintatyöstä, käräjäoikeus sanoi tuomiosta annetussa tiedotteessa.
Uhrit poimivat noin kahden ja puolen kuukauden aikana keskimäärin 2 400-4 000 kiloa mustikoita ja puolukoita. Oikeuden mukaan poimintatyötä tehtiin päivittäin varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan ilman vapaapäiviä.
Suurimmalle osalle uhreista kertyi pitkistä työpäivistä huolimatta tuloja enimmillään muutamia satoja euroja, koska syytetyt perivät tuloista matka- ja majoituskulut sekä kulut ruuasta ja poimijoiden käyttämistä autoista peräkärryineen, käräjäoikeus kertoi. Oikeuden mukaan uhreilta oli myös peritty kustannuksia, jotka olivat todellisia kustannuksia suurempia.
- Asianomistajia on myös erehdytetty Suomessa poimintakauden aikana käyttämällä marjoja punnittaessa liian suurta laatikonpainoa taarana, mikä on vähentänyt heille poiminnasta kertyneitä tuloja.
Poimintatyö muodostui pakkotyöksi.
Käräjäoikeuden mukaan uhrit olivat heikon kielitaitonsa, alhaisen koulutustasonsa, vähäisten käyttövarojensa, ulkomaalaisuutensa sekä paikallistuntemuksen ja ulkopuolisten kontaktien puuttumisen vuoksi riippuvaisia syytettyjen heille tarjoamasta majoituksesta, ruokahuollosta sekä muista oheispalveluista.
Asianomistajien passit oli pääosin kerätty leireillä leirinjohtajien haltuun pian Suomeen saapumisen jälkeen.
- Asianomistajilla ei ollut matkakuluista ja muista kuluista syntyneen velkasuhteen sekä riippuvaisen asemansa vuoksi muuta tosiasiallista vaihtoehtoa kuin jatkaa marjanpoimintaa velan ja muiden kulujen maksamiseksi vastaajien määräämillä ehdoilla, minkä vuoksi poimintatyö muodostui pakkotyöksi, käräjäoikeus katsoi.
Syytetyt kiistivät syytteet oikeudessa.
Phongphit on syytteessä myös toisessa marja-alan ihmiskauppajutussa marjayhtiö Polarica Marjahankinta Oy:n entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston kanssa. Oikeudenkäynti Lapin käräjäoikeudessa on kesken.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.