Galeotti on paraikaa vierailemassa Suomessa lakiasiaintoimisto Dottirin kutsumana. Brittiläistä Galeottia (s. 1965) pidetään yhtenä parhaista länsimaisista Venäjä-tuntijoista.

Venäjän ja länsimaiden pitää vähitellen osata valmistautua Vladimir Putinin jälkeiseen aikaan, Galeotti sanoo. 73-vuotias presidentti ei välttämättä säily maansa johdossa enää vuosikymmentäkään.

– Vapaaehtoisesti hän ei vallastaan luovu, mutta vanhenemiselle ja terveydelle hänkään ei voi loputtomiin mitään, Galeotti arvioi torstaina Helsingissä kutsuvierastilaisuudessa puhuessaan.

– En laskisi sen varaan, Galeotti sanoo.

Todennäköisesti Putinin seuraajat ovat vähintään yhtä autoritäärisiä kuin nykyjohtokin – jos he tulevat Kremlin nykyisestä seitsenkymppisten miesten sisäpiiristä.

Oppositiollakaan ei aikanaan välttämättä ole sen liberaalimpia hahmoja tarjolla – tai ainakaan emme tiedä heistä tai heidän aatteistaan juuri mitään, Galeotti sanoo Demokraatille.

Hän muistuttaa Venäjän opposition aiempana keulakuvana pidetyn Aleksei Navalnyin ajattelusta.

Rangaistussiirtolassa talvella 2024 murhatulle Navalnyillekin oli tärkeää säilyttää synnyinmaansa suurvalta-asema ja painoarvo maailmanpolitiikassa.

LÄNNEN KANNALTA on pulmallista, ettei Venäjällä tällä hetkellä ole sellaista yhtenäistä oppositiota, johon luoda suhteita tai jonka kanssa neuvotella, Galeotti sanoo.

– Hallinnon toimilla on eri puolilla maata välillä vahvaakin vastustusta, mutta ei selkeää vastustajaryhmää tai poliittista oppositiota kuin demokratioissa, Galeotti korostaa Demokraatille.

Lisäksi viime vuosina Venäjällä ei ole ollut terveellistä edetä saati julistautua opposition johtajahahmoksi, joten emme ole sellaisia nähneet, Galeotti muistuttaa.

Opposition kokokin on mysteeri.

Maanpaossa ulkomailla olevat hallinnon vastustajat eivät ole koti-Venäjällä enää kovin tunnettuja, eikä heidän sanomansa juuri saa vastakaikua. Monen arki voi olla hyvinkin kaukana tavallisen venäläisten elämästä, ja heidät koetaan elitistisiksi.

GALEOTTI USKOO, että opposition henkilöityminen voi tapahtua samalla tavalla kuin kommunistisessa Puolassa 1980-luvun taitteessa: sattuman valitsemana, silloin kun olosuhteet ovat oikeat.

– Ei sähköasentaja Lech Walesa välttämättä ollut Puolan poikkeustilan alkuvaiheessa kaikista Solidaarisuus-liikkeen aktiiveista se kiistattomin johtaja, mutta muutamassa kuukaudessa hänestä tuli keulakuva. Jotain tällaista voi Venäjälläkin tapahtua Putinin kauden päättyessä, Galeotti sanoo.

Tämä on hänen mielestään uhka myös Putinin seuraajille.

Venäjän viranomaisillakaan, kaikesta valvontakoneistostaan huolimatta, ei ole tarkkaa tietoa siitä ketkä voivat poikkeusoloissa nousta vastarinnan vaikuttajiksi.

– Autoritääreille epätietoisuus jonkun vastustajan persoonasta ja toimintatavoista on aina riski, Galeotti sanoo.