Tätä mieltä on akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hänen mielestään lakia ei pitäisi tällaisenaan edistää.

-  Tämä on edelleen ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Tässä avataan ovi palautuskiellon rikkomiselle. Kansainvälisestä oikeudellisesta näkökulmasta lain säätäminen ei vielä riko oikeutta, vaan vasta sen soveltaminen, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Lakiesityksessä rikotaan myös muun muassa oikeudenmukaisen hallinnon takeita, joiden mukaan henkilöllä on oikeus saada viranomaiselta päätös hakemukseensa ja valittaa päätöksestä. Kumpaakaan oikeutta ei ole hallituksen esityksessä.

Koskenniemi katsoo, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta voi hyväksyä esitystä, jos se tekee arvionsa puhtaasti oikeudellisesta näkökulmasta.

KAIKKEIN yllättävintä Koskenniemen mielestä on se, että rajavartijoiden asemaan ei näytä tulleen viilatussakaan versiossa parannuksia.

-  Se on vastoin rajan omaa voimakasta kantaa, jonka se otti lausuntovaiheessa. Raja totesi, ettei rajavartiomiehille voi asettaa tällaisia velvoitteita.

Hallituksen esityksen pääsääntö on mahdollistaa rajatun ajan, että itärajalla ei oteta turvapaikkahakemuksia vastaan. Pääsääntöön tehdään poikkeus kahdessa tapauksessa, jotka perustuvat yksittäisen rajavartijan arvioon.

Hakemus voidaan ottaa vastaan, jos se olisi rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Hakemus otettaisiin vastaan myös silloin, jos rajavartijan arvion mukaan on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Rajavartijan on siis nopeasti tehtävä tulkinta ihmisen todellisesta tilanteesta, joka ei normaalissakaan turvapaikkamenettelyssä ole helppoa ja jonka tekeminen vie kuukausia.

-  Jos minä olisin rajavartija, en suostuisi siihen, että minun tehtäväni olisi ottaa kaikki se kannettavakseni, mitä sisäministeriön ulkomaalaisviranomaiset haastatteluin, tulkin välityksellä ja kirjallisessa menettelyssä kuukausien aikana ratkaisevat.

Oikeudellisesta näkökulmasta ongelma on Koskenniemen mukaan, että rajavartija ei tee mitään päätöstä, jota voisi oikeudellisesti arvioida.

-  Rajavartija siinä tuulessa ja tuiverruksessa ottaa käsiinsä paperin arabiankielistä tekstiä ja tämän pohjalta hän tekee tai ei tee ”push backia”. Jos tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteen vastaista, niin mikä on.

Koskenniemi sanoo käyttävänsä laista nimitystä push back, koska kysymyksessä ei ole päätös, vaan henkilön push back eli takaisin työntäminen.

-  Tässä nimenomaan ei tehdä päätöstä, josta voisi valittaa. Asia jätetään täysin yksittäisen rajavirkailijan harkintaan. Yksi päästää, toinen estää. Tämä on sattumanvaraista tavalla, joka ei missään tapauksessa ole perustuslain mukaista.

Sanna Nikula/STT