Yleisiä syitä sairauspoissaolojen taustalla ovat myös esimerkiksi reaktiot vaikeaan stressiin, polven nivelrikko ja unihäiriöt.

Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista uusista raporteista, jotka perustuvat ammattilaisten työterveydenhuollossa kirjaamiin sairauspoissaolotodistuksiin. Tilastoon eivät siis kuulu muualla kirjoitetut tai esimerkiksi omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot.

Työterveyshuollossa kirjattiin THL:n mukaan viime vuonna yhteensä kaikkiaan 1,8 miljoonaa työkyvyttömyysjaksoa yhteensä 674  000 ihmiselle. Näistä noin miljoona oli korkeintaan päivän pituisia.

NYT JULKAISTUT raportit antavat kokonaan uutta tietoa suomalaisten työikäisten sairauspoissaoloista, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Satu Soini sanoo STT:lle.

Uutta tietoa saadaan esimerkiksi työkyvyttömyysaikojen pituuksista ja syistä. Koska tiedot on kerätty työterveyshuollosta kirjoitetuista sairauspoissaoloista, täysin kattavaa kuvaa ne eivät työikäisten sairastavuudesta anna.

-  Kyllähän työikäisillekin kirjoitetaan sairauspoissaoloja myös muualta kuin työterveyshuollosta, joten siinä mielessä se ei anna vielä täydellistä kokonaiskuvaa, Soini muistuttaa.

THL:n uudet tilastot kertovat myös yleisimmistä syistä käydä työterveydessä. Viime vuonna työterveyshuollossa käytiin eniten tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairauksien sekä hengityselinten sairauksien vuoksi. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat yleisiä syitä käyttää työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon palveluja käyttäneiden 25-64-vuotiaiden työllisten osuudet vaihtelivat hyvinvointialueittain 73 ja 88 prosentin välillä vuonna 2022.

Uudet raportit pohjautuvat perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin Avohilmon tietoihin. Suuret työterveyshuollon palveluntuottajat ovat olleet kattavasti mukana tuomassa käyntitietoja rekisteriin vasta vuodesta 2021.

Koska kyse on uusista tilastoista, trendejä niistä kannattaa Soinin mukaan etsiä vasta myöhemmin.

UUSIEN tilastojen ulkopuolelle jäävät omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolojaksot, joissa Soinin mukaan kyse on pääasiassa akuuteista sairauksista, kuten infektioista.

THL huomauttaa myös, että toteutunut poissaolo voi olla eripituinen kuin todistukseen kirjoitettu sairauspoissaolo.

THL:n erikoistutkijan Markku Satokankaan mukaan tilasto antaa kuitenkin hyvän kuvan pidemmistä sairauslomista.

-  Mitä pidempään sairauspoissaolojaksoon mennään, sitä luotettavampi tilastojen antama kuva on.

Aiempi kuva sairauspoissaoloista on piirtynyt Soinin mukaan lähinnä Kelan sairausvakuutustilastosta. Siinä näkyvät kuitenkin vain yli 10 päivää kestävät sairauspoissaolot.

Kela kertoi aiemmin tänä vuonna, että mielenterveysongelmista on tullut selvästi suurin syy pitkille sairauspoissaoloille Suomessa. Kelan mukaan kasvu liittyy erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin.

Maiju Ylipiessa / STT