– Tämä ei ole kirja pääministeristä vaan Rinteen Antista ja minun historiastani, paikalla itse ollut pääministeri Rinne muotoili.

Kirjan Antti Rinne – Koko tarina (Into) ovat kirjoittaneet toimittajat Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen. Kirja on niin kutsuttu auktorisoitu elämäkerta eli sillä on kohteensa hyväksyntä.

Rinne muistutti, että kirja kertoo myös hänen vanhempiensa historiasta asioita, joita hän ei oikeastaan edes itse ollut samalla tavalla tähän asti hahmottanut. Siksikin elämäkerta on Rinteelle tärkeä. Rinteen vanhempia on haastateltu laajasti kirjaa varten.

Rinne sanoi myös kuulleensa toimittajilta kritiikkiä, ettei hänen taustojaan tunneta.

– Tällä kirjalla voi vastata siihenkin toiveeseen, hän heitti.

Rinteen julkinen maine on ollut ainakin osin ärhäkän lakkoherkän ay-pomon maine. Kirja kuitenkin tuo tähän kuvaan muutosta. Itse asiassa lakkoja ei ole juuri ollut ja Rinne tunnetaan sisäpiireissä pikemminkin taitavana ja rakentavana neuvottelijana. Kiltiksikin häntä kuvataan luonteeltaan, vaikkakin samalla vaikeitakin ratkaisuja pelkäämättömäksi ja hyvin määrätietoiseksi asioiden eteenpäinviennissä.

Tähän liittyen Rinne kertoi kirjan julkaisutilanteessa kiinnostavan tarinan siitä, miten hänen julkista kuvaa oli aikoinaan rakennettu. Hänet valittiin 2002 Erityisalojen toimihenkilöliitto Erton puheenjohtajaksi.

Ertossa oli pari toimialaa, jossa oli selkeästi muuta enemmän potentiaalia edunvalvonnan rakentamiseen.

– Oli IT-palvelualan työntekijät ja toimihenkilöt ja toisaalta logistiikan ja terminaalialan toimihenkilötehtävissä olevat. Näissä aloissa on sellaista luontaista vaikuttavuutta, että niiden varaan saattoi rakentaa sen koko joukon edunvalvonnan parempaa tulevaisuutta.

Erton vahvuutta rakennettaessa turvauduttiin markkinointikeinoihin. Kampanjan tähti oli Mato Valtonen.

– Me palkkasimme Mato Valtosen jarrumieheksi kuvaamaan ICT-alan murrosta, jossa hän oli ollut yhtenä tunnettuna hahmona ja tekijänä.

Muusikkona tunnettu Valtonen toimi 2000-luvun taitteessa IT-alan yritys Wapitin toimitusjohtajana.

Jotta edunvalvonta oli uskottavaa, siihen liittyi samalla puheenjohtajan profiilin muokkaaminen tavalla, joka vaikuttaisi tavallisiin ihmisiin jäsenyyden houkuttimena.

– Ammattiliitossa jäsenyyteen houkuttelu tarkoittaa sitä, että liitolla on vahva edunvalvontaprofiili.

Rinteen aikana Erton jäsenmäärä tuplaantui.

– Muutos ei ollut tietenkään minusta johtuvaa yksin. Se johtui siitä, että muutettiin toimintalogiikkaa. Samalla siinä rakennettiin viestintäalan ammattilaisten kanssa tietty kuva Antti Rinteestä henkilönä ammattiliiton puheenjohtajana. Se on vaikuttanut sitten sen jälkeiseen elämään jonkin verran, myöskin siihen kuvaan, mitä poliitikkona on sitten minusta mediassa ja toisaalta poliittisten kilpailijoittenkin kanssa haluttu rakentaa. Se on aika paljon sellainen kuva, mitä minä en itsestäni oikeasti tunnista. Mutta se on tietty tuote, jota rakennettiin, Rinne pohti.

Kirjan isoimpia paljastuksia on se, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) yritti saada SDP:n puheenjohtajana oppositiossa toiminutta Antti Rinnettä soten taakse kesällä 2017. Kun hallituksen sote-himmeli oli kaatumassa, Sipilä halusi saada SDP:n maakuntamallin taakse joko tulemalla hallitukseen tai tukemalla sitä hallituksen ulkopuolelta. Näin kokoomukselle tärkeä valinnanvapausmalli olisi voitu panna syrjään.

Lue lisää: Rinteen elämäkerrassa iso uutispommi – tästä juteltiin Sipilän ja Rinteen salatapaamisessa 2017

Petteri Orpo ihmeissään uutuuskirjan väitteistä Sipilän toiminnasta hallituskumppanina: ”En muista, että poliittisessa historiassa olisi vastaavia tapauksia”

– Se liittyi tilanteeseen, jossa hallituksen sisällä oli vaikeuksia tai itse asiassa mahdottomuuksia soten eteenpäinviemisessä. Minun ymmärtääkseni Sipilä haki ulospääsyä tilanteesta, Rinne sanoi.

– SDP ei lähtenyt mukaan tuohon yritykseen, ei tukemaan keskustan tavoitetta hallituksen ulkopuolella eikä myöskään hallituksessa.

Rinne oli useasti todennut julkisesti, että SDP lähtee hallitukseen vain vaalien kautta.

Siihen Rinne ei yhdy, että hän olisi halunnut syrjäyttää 2014 nimenomaan Jutta Urpilaisen SDP:n puheenjohtajan paikalta. Kirjassa painotetaan, että Rinne oli jo monta vuotta aikaisemmin ollut huolissaan SDP:n linjasta ja siitä, mihin sosialidemokraattinen liike oli menossa.

– Ja miten se vaikuttaa niiden arvojen pohjalta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen – arvoihin, jotka omasta mielestäni jaan tämän joukon kanssa johon kuulun.

Tavoitteena oli Rinteen mukaan suunnanmuutos.

– Tätä keskustelua oli jo käyty pitkään SDP:n sisällä. Minun lähtöni (puheenjohtajakisaan) liittyi siihen, että piti saada keskustelu puolueessa liikkeelle. Ympärilläni olevien mielestä ainoa vaihtoehto oli, että jonkun pitää laittaa itsensä alttiiksi. Hangoittelin pitkään vastaan, että se olisin minä.

Kirjassa kerrotaan, miten muutamaa päivä ennen vaaleja keskiviikkona 10.4. eduskunnassa kahvitellaan vaalikauden päättäjäisissä. Tuolloin Rinne sai ”keskustan johdolta” viestin, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) todennäköisesti ilmoittaa erostaan vaali-iltana tai heti alkuviikosta vaaliviikonlopun jälkeen.

Kirjan mukaan viesti annettiin siksi, että keskustalaiset halusivat hallitukseen.

Tämän tiedon jälkeen kirjailijat nostavat esiin myös nimiä keskustan johdosta: ”Orpon ja Rinteen lämpimät välit eivät ole salaisuus Antti Kaikkoselle, Antti Kurviselle ja Annika Saarikolle. Silti keskusta olisi Rinteelle mieluisampi kumppani, kunhan keskustassa tapahtuisivat vaalien jälkeen käännös vasempaan päin ja vallanvaihdos”, Nurmi ja Mörttinen kirjoittavat.

Rinne sanoi, ettei tarkasti muista, kuka nimenomainen henkilö keskusta johdosta viestiä välitti.

– Kyllä itse asiassa vahvin viesti Juhan omasta henkilökohtaisesta arvioinnista itse asiassa tuli vasta vaalien jälkeen. Ei minulla varmaa käsitystä ollut siitä mitä hän tulee tekemään, oli enemmän arvailua.

Rinteen mukaan aika nopeasti vaali-iltana 14.4. alkoi selvitä, että hän saattaisi antaa ilmoituksen luopua keskustan johdosta. Viestinviejän kautta Rinne lähetti sanaa Sipilälle.

– Vaalituloksen pohjalta sanoin, että toivon ettei nyt tällaista ilmoitusta tässä tilanteessa, että se kaventaa mahdollisen hallitustunnustelijan mahdollisuutta viedä erilaisia vaihtoehtoja eteenpäin. Minun ymmärtääkseni Juha toimi sen mukaisesti, Rinne sanoi.

Sipilä kertoi vasta 16.4. jättävänsä keskustan syyskuussa pidettävän ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen. Sipilä oli vielä vetämässä hallitusneuvottelut keskustan osalta.