Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko katsoo perussuomalaisten allekirjoittaneen kokoomuslaisten toiveunet.

Perussuomalaiset oli laittanut työmies-tittelillä puolueessa työskentelevän Matti Putkosen hallitusneuvotteluissa moneen ryhmään, joissa käsiteltiin työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan, työlainsäädäntöön kuin kansainväliseen rekrytointiin liittyviä asioita.

Putkonen on pitkäaikainen, osaava ja tunnettu entinen ay-vaikuttaja, joka erosi SDP:stä yli 40 vuoden jäsenyyden jälkeen 2010 ja siirtyi perussuomalaisiin.

Demokraatti tavoitti Putkosen lauantaina puoliltapäivin ja totesi, että vanhalle ay-miehelle muutokset ovat varmasti varsin kovia. Ensimmäinen kysymys jää kuitenkin pahasti piippuun, kun Putkonen puolustautuu voimalla.

– Nyt ensinnäkin minä sanon sinulle suoraan sen, että minä tässä juuri teen Rikulle, Turjalle, Jarkolle että Ismolle omaa myllykirjettä, koska valheilla on lyhyet jäljet aina, Putkonen sanoo ja viittaa Teollisuusliiton, SAK:n ja AKT:n johtohahmoihin. Heidän suunnastaan on tullut raskasta kritiikkiä hallitusohjelmasta.

– Orpon ja Purran hallitus on löytänyt talouden alijäämälle maksajan. Hän on suomalainen palkansaaja, jonka työehdot, palvelut ja etuudet heikkenevät merkittävästi, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on paaluttanut.

PUTKONEN sanoo, että hallitusneuvotteluissa lähdettiin asetelmasta, jossa kokoomuksen tavoitteena oli työttömyysturvan puolittaminen ja porrastaminen.

– Me lähdimme siitä, että sitä ei lyhennetä ja porrastaminen olisi mahdollisimman kevyt, niin kuin se tulikin. Sillä tavalla saavutettiin se, mitä haluttiin.

– Kokoomus halusi romuttaa yleissitovuutta, sitä ei romutettu, Putkonen toteaa ja väittää jopa yleissitovuus vahvistuisi.

Millä tavalla se vahvistuu?

– Se vahvistui sillä tavalla, että esimerkiksi järjestäytymättömässä kentässä pitää noudattaa myös yleissitovaa sopimusta koko laajuudessaan.

Hallitus on vapauttamasta paikallista sopimista järjestäytymättömään kenttään.

Demokraatin haastattelema SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta oli yleissitovuudesta toisilla linjoilla.

Elorannan mukaan uudistusten seurauksena esiin nousee myös kysymys, mikä intressi työnantajilla on jatkossa järjestäytyä.

– Sitä kauttahan tämä varmasti tulee vaikuttamaan yleissitovuuteenkin, hän sanoi.

Eloranta viittasi siihen, että järjestäytyminen kyseenalaistuu, jos järjestäytymättä saa paremmat oikeudet. Voi kysyä, kuka tämän jälkeen valtakunnallisia tessejä enää tekee.

– Tässähän pyritään varsin laajaan hajauttamiseen, vaikka päältäpäin näyttää siltä, että eihän tässä nyt juuri mitään tehdä, hän sanoi Demokraatin haastattelussa.

Putkonen puolestaan sanoo, että Eloranta ei ole lukenut “paperia” (hallitusohjelmaa).

Putkonen viittaa myös Sipilän kauden aikaiseen “Timosen mietintöön” eli paikallisen sopimisen lainsäädäntöä valmistelleen Pekka Timosen johtaman työryhmän mietintöön vuodelta 2016 ja sanoo, että sen pohjalta paikallista sopimista aletaan nyt neuvotella työmarkkinaosapuolten välillä.

– Sen ovat silloin työmarkkinaosapuolet hyväksyneet paitsi Suomen Yrittäjät eivät sitä hyväksyneet.

KUN Putkoselta kysyy, onko hän siis sitä mieltä, että ay-liikkeen asema paranee ja vahvistuu, hän sanoo sen paranevan monella tapaa.

Hän toteaa, että esimerkiksi ensimmäistä kertaa Suomessa kielletään niin sanottujen “keltaisten ammattiliittojen” mahdollisuus tulla kenttään.

– Aina yrityskohtaisissa tesseissä pitää olla valtakunnallinen liitto tai sen alajaosto.

Hallitusohjelmassa lukee, että työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.

“Näennäisten nk. keltaisten ammattiliittojen perustamisen ehkäisemiseksi työehtosopimuslain säädöstä yrityskohtaisen työehtosopimusten osapuolista täsmennetään niin, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen em. poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys“, Putkosenkin mainitsema täydennys kuuluu.

Miten luulet, että kannattajanne suhtautuvat siihen, että ensimmäinen sairauslomapäivä lähtee omasta lompsasta?

– Mennääs vielä tätä muutakin hommaa tässä eteenpäin, Putkonen sanoo ja alkaa puhua väitteistä, että ay-liike ohitettaisiin työmarkkina-asioista päätettäessä.

– Eihän ohiteta. Heidät kutsutaan nyt mukaan kaikkia näitä lainsäädäntöuudistuksia tekemään yhdessä porukan kanssa. Sitä mukaa, kun sieltä tulee sellaisia hyviä ehdotuksia, jotka ovat oikeudenmukaisia ja kaikille käyviä, niin ne varmasti huomioidaan.

Petteri Orpo kyllä antoi ymmärtää, että hallitus toimii sitten, jos sopua ei synny?

– Niin. Tietenkin toimii, mutta nythän on kysymys siitä, että nyt istutaan neuvottelupöytään. Minun toiveeni on se, että ay-liike ei lähde tekemään sitä, että se on neliraajajarrutuksessa, koska pohja on kuitenkin yhteinen, mikä on aikoinaan yhdessä sovittu eli vuoden 2016 sopimus.

Sairausloman ensimmäisen päivän palkattomuudesta Putkonen sanoo, että siitä on jo nyt mahdollisuus sopia valtakunnallisilla työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä sopimuksilla.

– Joissakinhan (sopimuksissa) niitä on, joissakin ei. Nyt sopimuksen mahdollisuus laajenee muuallekin. Edelleen asiasta voi sopia toisin eikä muutos itsessään poista automaattisesti oikeutta sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairaslomapäivältä. Tämä on syytä todeta. Se ei ole automaatti.

SAK:N puheenjohtajan Jarkko Elorannan karu arvio perussuomalaisten onnistumisesta hallitusneuvotteluista kuului seuraavasti: ”eipä tässä kyllä duunaripuolueesta kovin paljon jäljelle jäänyt”.

Putkonen vastaa, että nyt pitäisi oikeasti lähteä toisella asenteella liikenteeseen. Hän jatkaa ymmärtävänsä sen, että Eloranta ja muutkin ovat vähän nyrpeissään siitä, että nyt hallitusneuvottelupöydässä ei ollut sosialidemokraatteja.

– Minunkin mielestä se olisi ollut hyvä, jos ne olisivat olleet täällä, mutta kun eivät nyt ole tässä. Sille ei voi mitään, Putkonen sanoo.

Putkonen esittää isona toiveena työmarkkinajärjestöille, että he lähtisivät yhdessä katsomaan, miten tulevan hallituksen kanssa voidaan parantaa yhdessä työelämää, työllisyyttä ja yrittäjien toimintaedellytyksiä.

– Se on se olennainen asia. Minun mielestäni nyt on tullut myös sellaisia asioita esiin, jotka ovat aivan karmeita ja joita ay-liike on aikaisempien hallitusten aikana tukenut voimakkaasti, Putkonen sanoo ja toteaa hallituksen ryhtyvän näissäkin töihin.

Kysyttäessä esimerkkejä hän nostaa niitä maahanmuuttajien sosiaaliturvasta puhuen asiasta pitkään. Hän syyttää demareita siitä, että heillä ei ole halua tehdä sitä, että “asumisperusteinen sosiaaliturva olisi muutettu kansalaisperusteiseksi”.

HALLITUSOHJELMASSA mainitaan yhteensä 157 kertaa sana “selvitetään”. Näitä kirjauksia on paljon myös alaluvussa “maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikka”.

Onkin epäilty, että perussuomalaisten kannalta ohjelmassa piilee vaara, etteivät kirjaukset toteudukaan.

– Kyllä ne toteutuvat, kaikki, Putkonen täräyttää.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini on sitä mieltä, että perussuomalaisia puijattiin hallitusneuvotteluissa. Tuli liian vähän ja vääriä ministerisalkkuja.

– Persut miten meni salkkujako noin niin kuin omasta mielestä? Soini kirjoitti blogissaan.

Millaisia terveisiä sinulla on hänelle?

– Hänelle voi sanoa yhden ainoa terveisen, että meniköhän Timo mielestäsi ihan oikein, että silloin, kun hänen olisi pitänyt valita valtiovarainministerin pesti (2015 Sipilän hallituksessa), hän ei uskaltanut ottaa sitä vastaan, vaan valitsi itselleen mieluisemman ulkoministerin pestin, Putkonen sanoo.

Nyt perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on tarttumassa valtiovarainministerin salkkuun.

Pian 73 vuotta täyttävä Putkonen on työskennellyt ahkerasti perussuomalaisten puoluetoimistolla. Haastattelun lopuksi on syytä kysyä, vieläkö hänelle sorvataan töissä jatkopahvia.

Putkonen kertoo kuitenkin Demokraatille, että pian eläkepäivät koittavat. Yhdessä on sovittu, että näin menetellään.

– Syyskuun viimeinen päivä loppuu.

Haastattelun jälkeen puhelin soi toimittajan päässä. Putkonen haluaa muistuttaa vielä, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus ei poistunut hallitusneuvotteluissa, koska perussuomalaiset piti siitä kiinni.

– Taisteltiin verissä päin viimeiseen tuntiin saakka. Kyllä jumalauta jokin oikea merkintä pitäisi silläkin olla tuolla ay-liikkeen puolella.