Puolustusministeriön viestintäpäällikön Max Arhippaisen STT:lle antamien tietojen mukaan loukkauksen kesto oli lyhyehkö. Se tapahtui lähellä reittiä, jota venäläiskoneet käyttävät lennoilla Pietarista Kaliningradiin. Alueella on tapahtunut ilmatilaloukkauksia aiemminkin.

Ulkoministeriö päättää, ollaanko Venäjään yhteydessä epäillystä ilmatilaloukkauksesta.

Entinen pääministeri, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi mediatietojen varassa Demokraatille tapahtunutta tuoreeltaan eduskunnassa.

– Joskus niitä tapahtuu, yleensä siviilipuolella on navigointi aika hyvin onnistunut tähän asti. Pitää selvittää, mistä siinä on kyse. Siitä varmasti lähtee yhtiölle selvityspyyntö. Sitten jos paljastuu, että koneen taustalla on jotakin valtiollista roolia, sitten tietysti selityksien hakeminen monimutkaistuu.

Sitä, voisiko tapahtunut liittyä Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaan Vanhanen ei halua ennakoida.

– On mahdollista, että jos kyse on siviilikoneesta, että se on puhdas vahinko, mutta se selviää aika nopeasti, koska uskon, että siviiliyhtiöillä ei ole tarvetta peitellä asiaa, jos vahinko on tapahtunut.

– Jos syytä jotenkin kielletään tai peitellään, sitten voidaan kysyä, mistä on kyse.

Vanhanen huomauttaa, että viimeisten kolmen vuoden sisällä venäläiskoneiden tekemiä ilmatilaloukkauksia on tapahtunut hyvin harvoin.

– Viimeiset kaksi vuotta on päästy erittäin vähillä loukkauksilla, selvästi keskiarvoa vähempää.

Jos kyseessä on esimerkiksi Venäjän armeijan kuljetuskone, Vanhanen toteaa, että asiaa käsitellään samalla tavalla kuin aikaisempia loukkauksia.

– Silloin selvityspyynnön osoite on selvempi, se menee silloin Venäjän valtionhallinnolle ja heiltä ei valitettavasti normaalisti tule vastausta.

– Siinä mielessä, jos sieltä tulee ymmärrettävä selitys nopeasti, se olisi aina hyvä merkki.

Suomessa pohdittiin ennen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden alkua, pyrkiikö Venäjä jotenkin puuttumaan tai hämmentämään juhlan viettoa. Tällaista ei ole juurikaan nähty.

– Venäjällä 100 vuotta sitten hallinto vaihtui. Siirryttiin keisarinvallasta kommunismiin ja sen yhteydessä moni maa itsenäistyi Venäjästä. Venäjälle itselleen on ollut vaikea tämä 100 vuoden takaisten tapahtumien muistelu. Heillä ei ole sellaista vallitsevaa historiankäsitystä, miten siihen pitäisi suhtautua. Venäjä itsessään jatkoi, mutta hallitus vaihtui, Matti Vanhanen pohtii.

– Nyt 25 vuotta sitten siellä hallitus vaihtui taas totaalisesti. Kommunistit ovat pienenä vähemmistönä. 100 vuoden takainen historia ei ole sittenkään heille lähellekään yhtä iso asia kuin meille. Meillehän tämä on tärkeä asia. Heille se on yksi historian käänne muiden joukossa ja nykyhallinto ei ehkä samalla tavalla tarkastele sitä, hän jatkaa.