Toimittaja Laura Ruoholan vetämässä tilaisuudessa käytiin läpi niin Vanhasen uraa kuin kuultiin hänen näkemyksiään ajankohtaisista politiikan kysymyksistä. Ruohonen ja yleisö tekivät myös kysymyksiä Vanhaselle.

Perussuomalaisissa Vanhanen arvioi tapahtuneen muutoksen. Vanhanen kävi ensin itse läpi omien takavuosien EU-kantojensa muutoksia.

– Rohkaisen vain siihen, että kun tilanteet muuttuvat, mielipiteen muuttaminen on hyväksyttävää. Ei se aina ole helppoa, mutta se pitää tehdä avoimesti ja perustellen, Vanhanen sanoi.

– Hyvänä esimerkkinä nyt on perussuomalaisten tilanne. Muistan vuoden 2011 vaalien jälkeen, kun kyselin perussuomalaisilta tutuilta, kun he saivat jytky-voiton, mikä heidän äänestäjiänsä yhdistää. Lähes kaikki vastasivat, että heitä yhdistää EU-vastaisuus, eurovastaisuus ja maahanmuuttovastaisuus. Voidaan olla montaa mieltä siitä, mitä politiikkaa se on, kun lähinnä negaation kautta tehdään politiikkaa, mutta se on heidän valintansa, Vanhanen sanoi.

– Mutta nyt kun he ovat muuttuneet tosiasiassa EU-myönteiseksi ja euromyönteiseksi, mutta he eivät ole sitä kertoneet, mutta toiminnassaan ministereinä he selvästi toimivat niin. Se on varmasti aiheuttanut melkoisen hämmennyksen heidän porukassaan, että mitäs niistä yhdistävistä tekijöistä on jäljellä. Mutta luulen, että he tulevat tähän itse vastaamaan…, Vanhanen jatkoi.

Demokraatti kävi vielä tilaisuuden jälkeen kommenttia Vanhaselta hänen väitteestään, että perussuomalaiset olisi nykyjään EU-myönteinen puolue.

– Kyllä joo, käytännössä sen näkee, (kun) he ovat nyt vuoden olleet hallituksessa ja toimineet sen mukaan. Se perustuu siihen, mitä minä havaitsen heidän toiminnastaan ja kannanotoistaan (EU:n) ministerineuvostojen työssä ja muussa, Vanhanen vastasi.

EU-kritiikistään tunnettu perussuomalaiset on viimeksi linjannut suhtautumistaan EU:hun eurovaaliohjelmassaan.

“EU:n perussopimuksissa on säädetty EU-eron oikeudellisesta prosessista. Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna, sillä emme tiedä, mihin suuntaan EU tulee kehittymään lähivuosikymmeninä. Totta kai Suomella tulee olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja omaksi hyväkseen ja kansallisen edun mukaisesti, kaikissa tilanteissa. Sitä kutsutaan realismiksi, ja perussuomalaiset kannattaa sitä. Suomen valtiolla on oltava poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, jos esimerkiksi jokin ulkoinen kriisi tai shokki hajottaa unionin. Lähitulevaisuudessa ei ole kuitenkaan realistista, että Suomi yksipuolisesti jättäisi EU:n. Potentiaalinen ero EU:sta todennäköisesti tapahtuisi samanaikaisesti muiden Pohjoismaiden kanssa, jolloin pohjoismainen yhteistyö myös tiivistyisi“, ohjelmassa muun muassa sanotaan.