Toukokuussa käyttöön otettu ns. pohjoismainen työvoimapalvelumalli työhakuvelvoitteineen ei kyselyn mukaan paranna työvoimapalvelujen laatua. Tätä mieltä on 2/3 TE-palvelujen henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn vastanneista.

“Henkilöstö raportoi mittavasta ristiriidasta teorian ja käytännön välillä. Paperilla neljä hakemusta kuukaudessa on kaunis ajatus, käytäntö on mekaanista kyttäämistä”, kuvaa tiedotteessa tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.

Hänen mukaansa kyselyyn vastanneesta henkilöstöstä vain noin joka kymmenes katsoo, että uudistus nopeuttaisi asiakkaiden työllistymistä tai vahvistaisi TE-palveluja.

MYÖS TÄLLAISTA palautetta tuli kyselyssä: “Sekä henkilöstö että asiakkaat ovat sekaisin kaiken tämän keskellä. Selviytymistä ja uuvuttavaa.” “Ylemmät tahot päättävät asioistamme ja me saamme asiakkaiden kurat ja vihan niskaamme.” “Henkilöstömäärä on sairaalloisen alimitoitettu työmäärään nähden.”

Koskenheimo toteaa, että pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteita ei työntekijöiden mukaan pystytä saavuttamaan. Hakemusten kirjaaminen syö virkailijalta ajan, jonka hän haluaisi käyttää työttömän tukemiseen.

“Eniten kärsivät ne asiakkaat, jotka tarvitsisivat paljon tukea, Koskenheimo tiivistää. Tilanne on sekä asiakkaille että henkilöstölle turhauttava.”

Kyselyn perusteella enemmistö työntekijöistä, 63 prosenttia, kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta saman verran on niitä, jotka kokevat työolot huonoiksi. Tyytymättömyyttä on muun muassa työn tuloksellisuuteen sekä tietojärjestelmiin, jotka eivät tue työntekoa.

Keskeiseksi kysymykseksi kyselyssä nousee henkilöstöpula. Peräti 74 prosenttia vastaajista on tyytymätön henkilöstöresurssien riittävyyteen.

“Tilanne vaikuttaa noidankehän kaltaiselta. On kiirettä ja turhautumista, jolloin ovi käy työpaikalla. Henkilöstön vaihtuvuus lisää virheitä ja tarvetta perehdyttää, mikä lisää edelleen kiirettä ja kuormittaa niitä, jotka pysyvät talossa”, Koskenheimo kuvaa.

TYÖVOIMAPALVELUT siirtyvät kuntiin vuonna 2024. Akavan Erityisalojen ja Specia – asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n kyselyssä tiedusteltiin nykyiseltä TE-henkilöstöltä, mihin siirrossa pitäisi kiinnittää huomiota.

Henkilöstöresurssit nousivat näissäkin vastauksissa ylivoimaisesti ykköseksi. 74 prosenttia nostaa esille pelkonsa henkilöstöresurssien riittävyydestä, kun siirto kuntiin tapahtuu. Toiseksi huolenaiheeksi nousi henkilöstön kuuleminen, johon toivoi panostusta 38 prosenttia. 34 prosenttia kiinnittäisi huomiota muutosjohtamiseen.

“Henkilöstön varsin yksimielinen näkemys liian pienestä henkilömäärästä on otettava vakavasti. TE-palvelujen siirto kuntiin on Suomen oloissa massiivinen muutos”, painottaa Specian toiminnanjohtaja Saara Paavola.

Hänen mielestään on huolestuttavaa, että vain joka kymmenes vastaaja kyselyssämme katsoi, että henkilöstön näkemykset otetaan hyvin huomioon heidän työpaikkansa muutostilanteessa.

“Kyselystämme nousi esille myös esihenkilötyön merkitys. Vastauksista näkee, että sitoutuminen ja työhyvinvointi ovat paremmalla tolalla siellä missä johtaminen toimii.”

Kyselyssä oli 135 vastaajaa, joista 51 % työskenteli työllisyyden kuntakokeiluissa ja 40 % TE-toimistoissa. Kyselyaineisto kerättiin 9.8.-2.9.2022 välisenä aikana. 44 % vastaajista työskenteli Uudellamaalla.