Hän varoittaa monien venäläispäättäjien tapaan Nato-päätöksellä olevan seurauksensa. Niihin kuuluisivat lisäjoukot Suomen rajalla ja Venäjän laivaston lisääntynyt läsnäolo Suomenlahdella.

Medvedevin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys tietäisi sitä, ettei Itämerta ja Baltiaa voida enää pitää ydinaseista vapaana vyöhykkeenä.

Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte tyrmäsi Medvedevin kannanoton tyhjänpäiväisenä uhkailuna. Reutersin mukaan Simonyte sanoi, että Kaliningradin alue Itämeren rannalla on jo nykyisellään raskaasti aseistettu. Guardianin mukaan samoilla linjoilla on puolustusministeri Arvydas Anusauskas, joka kertoi uutistoimisto BNS:lle Kaliningradissa säilytetyn ydinaseita jo kauan ennen nykykriisiä.

Kaliningrad on Liettuan ja Puolan välissä sijaitseva Venäjän alue Itämeren rannikolla. Alue on ollut kylmän sodan alusta lähtien strategisesti merkittävä piste lännen ja idän välisissä jännitteissä. Kaliningradista on meriteitse suora pääsy esimerkiksi Ruotsin Gotlantiin.

Medvedev levittää perätöntä väitettä, että suomalaisten ja ruotsalaisten mielipiteet jakautuisivat tasan Nato-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien kesken.

Viime kyselyissä Suomessa selvä enemmistö vastaajista on kuitenkin ollut jäsenyyden kannalla. Myös Ruotsissa maaliskuun lopun kyselyissä enemmistö kannatti jäsenyyden hakemista, jos myös Suomi hakee Natoon.

Medvedev myös kiisti, että Suomen ja Ruotsin mahdollinen päätös hakea Nato-jäsenyyttä olisi seurausta Venäjän ”erikoisoperaatiosta” eli hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mukaansa maita on pitkään yritetty hivuttaa osaksi Natoa.

Uutista päivitetty