Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.

Isänä oleminen on riippumaton biologisesta, sosiaalisesta tai juridisesta isyydestä. Se on tahtokysymys – haluanko ryhtyä isäksi? Minulle isä on se ihminen, joka tarkastaa kavereiden autonrenkaiden kunnon, ennen kuin päästää lähtemään. Hän neuvoo ja opastaa, vaikkakin joskus vähän liikaa. Hän on tukena ja turvana kun pelottaa.

Tahtomisen lisäksi isyyden toinen kysymys on tilan saaminen. THL:n tutkimuksen (2017) mukaan isistä lähes joka kolmas halusi lisää vapaapäiviä, mutta äideistä vain joka viides oli valmis lisäämään isän vapaata.

Meidän naisten on uskallettava luottaa elämänkumppaniimme, kyllä isä osaa (tai oppii) vaihtaa vaipat ja helliä vauvaa ihan siinä missä äitikin.

Työpaikkojen ja perheiden asenteellisten muutosten lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia tasa-arvon saavuttamiseksi. Isät käyttivät viime vuonna vain vajaat kymmenen prosenttia perhevapaista. Viidennes isistä ei pitänyt lainkaan perhevapaata.

Kotilieden mielipidetutkimuksen mukaan 63 prosenttia isistä pitäisi enemmän vanhempain- ja hoitovapaata, jos rahallinen korvaus olisi parempi. Reilu kolmannes oli myös sitä mieltä, että isille korvamerkityt vapaat kannustavat isiä jäämään kotiin. Maan hallitus on päättänyt uudistaa perhevapaajärjestelmää vuoteen 2019 mennessä, mutta mitään mullistavaa ei ole tulossa koska uudistus ei saa käytännössä maksaa mitään.

Tasa-arvopolitiikassa ja perhevapaiden uudistamisessa olisi tähdättävä nykyistä selkeämmin isyyden tukemiseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ylläpitää suhteita ja yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tämä ei valitettavasti aina toteudu.

Viime vuosina on alettu puhumaan entistä enemmän isien heikosta asemasta huoltajuuskiistoissa ja vieraannuttamisesta, eli ilmiöstä, jossa toinen vanhempi käyttäytyy erotilanteessa siten, että lapsen ja toisen vanhemman vuorovaikutussuhde olennaisesti vaikeutuu tai jopa katkeaa.

Isien vähyyttä lähivanhempina on usein pidetty merkkinä erotilanteissa vallitsevasta epätasa-arvosta. Vuonna 2006 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan valtaosa (65 %) huoltoriitatapauksia tuomioistuin oli päättänyt, että lapsen tulee asua äidin luona. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa isien asemaa myös erotilanteissa.

On hienoa, että Suomi on maailman paras paikka äideille. Nyt tulee tehdä töitä sen puolesta, että Suomi olisi tulevaisuudessa myös maailman paras paikka isille. Hyvää isänpäivää!