Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) kertoi tiistaina tukevansa Kosovon pyrkimyksiä päästä Euroopan neuvostoon.

– Tulen Suomesta, joten pienten kansojen itsemääräämisoikeus on minulle tärkeä asia. Mutta ennen kaikkea kyse on kosovolaisten ihmisten oikeudesta päästä Euroopan neuvostoon ja etenkin sen ihmisoikeustuomioistuimen suojan piiriin, Kiljunen sanoi puheessaan tiedotteen mukaan.

Kiljunen huomautti, että samaa perustelua on käytetty myös muiden maiden kohdalla, kun yleiskokous on keskustellut, mikä maa kuuluu Euroopan neuvostoon ja mikä ei.

PARLAMENTAARIKOT keskustelivat tiistaina myös siitä, mitkä ovat Euroopan neuvoston yleiskokouksen toiveet ja terveiset Islantiin kesän kynnyksellä kokoontuville valtionpäämiehille ja pääministereille.

Kosovon jäsenyyden lisäksi Kiljunen haluaa nostaa Reykjavikissä toukokuussa järjestettävän Euroopan neuvoston huippukokouksen asialistalle poliittiset vangit.

– Valko-Venäjällä ja Venäjällä heidän tilanteensa on erittäin huono. Poliittisia vankeja on myös muissa maissa, ei onneksi monissa, mutta heidän määränsä on kasvussa. Poliitikot kuuluvat istuntosaleihin, eivät vankiloihin, hän sanoi.

KESKIVIIKKONA Suomen valtuuskunnassa vaikuttavat kansanedustajat Tarja Filatov (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.) kannustivat eurooppalaisia valtioita liittymään lähisuhdeväkivallan vastaiseen niin sanottuun Istanbulin sopimukseen.

Filatov kertoi tiedotteen mukaan eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle yleisölleen, että Suomi on sopimuksen ratifioinnin jälkeen muun muassa lisännyt turvakotipaikkoja, perustanut tukikeskuksen seksuaalisen väkivallan uhreille ja avannut auttavan puhelimen perheväkivallan uhreille.

Kemppi puolestaan kertoi, että Istanbulin sopimuksen myötä turvakoteihin pääsivät myös lähisuhdeväkivaltaa pakenevat lapsettomat naiset. Aiemmin Suomessa turvakotien rahoitus tuli kuntien lastensuojelun budjeteista, ja jotkut kunnat epäröivät käyttää lastensuojeluun varattuja rahoja lapsettomien naisten auttamiseen, tiedotteessa taustoitetaan.

– Se oli tärkeä muutos, koska tukea ja suojelua tarvitsevat myös esimerkiksi iäkkäämmät naiset, Kemppi painotti.

Filatov muistutti, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäiseminen on erittäin kannattavaa myös kansantalouden näkökulmasta.

– Suomessa naisten kokeman fyysisen perheväkivallan suorat lisäkustannukset terveydenhuollolle ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa. Se osoittaa, että meidän on investoitava väkivallan ehkäisemiseen ja lopettamiseen, Filatov sanoi.

Hän kuitenkin korosti samalla, että väkivallan kustannuksista puhuminen ei tarkoita uhrien kärsimyksen aliarvioimista.

– Väkivallan kokeminen on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti traumatisoivaa sekä uhrille että hänen lähipiirilleen, Filatov muistutti.

KEMPPI harmitteli puheessaan, että muutamat Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Istanbulin sopimuksesta, joka hänen mukaansa pelastaa ihmishenkiä.

Kemppi kertoi puheessaan, että Suomessa on parannettu seksuaalirikosten uhrien asemaa Istanbulin sopimuksen hengen mukaisesti.

– Raiskauksen määritteleminen suostumusperusteiseksi pitäisi olla käytäntönä kaikissa Euroopan maissa, hän sanoi.

– Euroopan komissio on äskettäin esittänyt direktiiviä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Olen huolissani huhuista, joiden mukaan jotkut maat haluaisivat poistaa direktiivistä raiskauksen. Raiskauksen rangaistavuus on mielestäni kuitenkin yksi direktiivin päätavoitteista, ja myös Istanbulin sopimuksen mukainen, Kemppi sanoi.

TORSTAINA yleiskokouksen istunnossa käsiteltiin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajakaksikko vaati kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista Venäjän Ukrainassa tekemien sotarikosten tutkimiseksi.

– Meidän on saatava sotarikolliset tuomioistuimeen. Ei ole rauhaa ilman oikeutta, puheenjohtaja Kimmo Kiljunen painotti.

– Kaikkien valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja koko kansainvälisen yhteisön pitää työskennellä, jotta Venäjän Ukrainassa tekemät sotarikokset voidaan käsitellä kansainvälisessä tuomioistuimessa. Turvallista ja oikeudenmukaista tulevaisuutta ei ole, ellei sotarikoksiin syyllisiä sotilaallisia ja poliittisia johtajia saada syytteeseen teoistaan, valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) korosti tiedotteen mukaan.

Kiljusen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei käy Ukrainassa sotaa siksi, että hän pelkäisi Natoa.

– Hän pelkää omaa kansaansa ja sen pyrkimyksiä demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon. Ukrainalaisten ja valkovenäläisten demokraattinen tahto on uhka hänelle. Ukraina ei taistele vain omasta olemassaolostaan, vaan myös venäläisten oikeudesta demokratiaan, Kiljunen totesi.

Virolainen toivoi, että sotarikostuomioistuimen lisäksi kansainvälinen yhteisö perustaisi korvausmekanismin Ukrainalle ja sen kansalaisille aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi.

– Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota puolustavana järjestönä Euroopan neuvosto voisi ottaa johtovastuun ja perustaa korvausmekanismin sekä johtaa sitä, hän ehdotti.

Eduskunnan tiedotteessa kerrataan Euroopan neuvoston taustat näin: “Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 23.-27.1.2023.”