– Se tietenkin herättää kysymyksiä ylipäätänsä Yhdysvaltojen luotettavuudesta, koska kuitenkin kansainvälisten sopimusten lähtökohta on se, että jos niihin ollaan sitouduttu, niistä pidetään kiinni. Helpostihan tässä sitten käy niin, että Yhdysvallat näyttää esimerkkiä ja samanlaista irtautumista alkaa tapahtua muissakin sopimuksissa, Urpilainen huolehtii.

Jotkin maat saattaisivat jatkossa vaikkapa irrottautua ihmisoikeussopimuksista.

– Kyllä tämä haastaa ylipäänsä monenkeskeistä yhteistyötä, joka on kuitenkin sopimusperusteinen eli maat yhdessä sitoutuvat tiettyihin pelisääntöihin ja sopimuksiin. EU:n pitää nyt selkeästi ottaa johtajuus monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa. Se (yhteistyö) on ennen kaikkea pienen maan niin kuin Suomenkin etu, Urpilainen sanoo Demokraatille.

– Tämä on iso asia, jossa selkeästi näkyy, että toimintaympäristö on muuttumassa.

Urpilaisen mukaan olisi tärkeätä ensijaisesti vaikuttaa Yhdysvaltoihin niin, että he kunnioittaisivat Pariisin ilmastosopimusta.

– Mutta jos Donald Trump on päätöksensä tehnyt ja he siitä irtautuvat, niin muun maailman, ennen kaikkea Euroopan ja totta kai toivottavasti myöskin Kiinan tulee osoittaa johtajuutta ja sitoutua sopimukseen ja sen toimeenpanoon.

– Ongelmahan ei ole poistunut pöydältä. Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmaston lämpeneminen on aito riski ja sen takia ei voida ajatella, että Yhdysvaltojen vetäytyminen ikään kuin romuttaisi koko sopimuksen.

Kokoomuksen kansanedustaja Alexander Stubb totesi tänään eduskunnassa Juha Sipilän (kesk.) antaessa pääministerin ilmoituksen, että hän ei usko siihen, että Yhdysvallat kykenee enää olemaan globaali johtaja.

Urpilainen kuvaa asiaa niin, että Yhdysvallat haluaa ottaa toisenlaisen roolin.

– Heidän suhtautuminen monenkeskeiseen yhteistyöhön – ainakin sellainen tulkinta voidaan tehdä – että he ovat ikään kuin vetäytymässä siitä ja vahvistamassa kahdenvälisiä suhteita. Sitten hoidetaan ikään kuin suurvallat bilateraalisesti, kahdenvälisesti asioita. Se ei ole tietenkään meidän intressissä, koska totta kai me näemme, että se olisi paluu menneeseen. Se ei missään määrin edesauta pienten maiden kuten Suomen vaikutusmahdollisuuksia, Urpilainen pohtii.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi viikonloppuna, etteivät Britannia ja USA ole enää niin luotettavia liittolaisia kuin aiemmin ja Euroopan on otettava kohtaloaan omiin käsiin. Urpilainen tulkitsee Merkelin puheenvuoroa ennen kaikkea kannustukseksi Euroopalle edetä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä.

– Saksahan on siihen hyvin sitoutunut, ja Ranska perinteisesti on ollut vahvasti sen puolestapuhuja. Nyt kun Britannia, joka siihen on ehkä aikaisemmin suhtautunut kriittisesti, jättää EU:n, tässä on uusi momentum Euroopan Unionille nimenomaan tiivistää turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään. Minä näen itse siinä myös paljon hyviä mahdollisuuksia Suomelle.

EU-keskusteluun Urpilainen kaipaa selkää Suomen linjaa tilanteessa, jossa on selkeästi paineita edetä eritahtisesti Euroopan yhdentymisessä ja integraation syventämisessä.

Esimerkiksi tämän päivän eduskuntakeskustelussa pääministeri Juha Sipilä viittasi yhteistyön eri osa-alueisiin, EU:n sosiaalisen pilariin, EMUn kehittämiseen ja turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.

– Mutta jää epäselväksi, kuinka pitkälle Suomi on näillä osa-alueilla valmis etenemään. Vähän väistämättä tulee sellainen olo, että odotetaan, mitä Merkel ja Macron (Ranskan presidentti) tulevat nyt esittämään ja sitten reagoidaan siihen sen sijaan, että oltaisiin itse ainakaan tässä julkisessa keskustelussa aktiivisia. Sitä minä kaipaisin.

Urpilainen muistuttaa, että Suomen linja EU:ssa on ollut olla kaikissa ytimissä. Se on ollut arvovalinta ja siitä Suomi myös tunnetaan.

– Itse ainakin ajattelen niin, että Suomen pitäisi olla jatkossakin niissä pöydissä, missä päätöksiä tehdään. Suomen pitää olla hyvin aktiivinen ja edustaa tätä linjaa, koska muutoin ne päätökset tehdään meidän yli.