tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Menettikö USA johtajuuden ja miksi Merkel puhui Euroopan kohtalosta? – Jutta Urpilainen kertoo

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Entinen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilainen muistuttaa Suomen arvovalinnasta olla niissä EU-pöydissä, joissa päätökset tehdään.

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen pitää todella huolestuttavana tietoa, että USA olisi mahdollisesti vetäytymässä Pariisin ilmastosopimuksesta.

– Se tietenkin herättää kysymyksiä ylipäätänsä Yhdysvaltojen luotettavuudesta, koska kuitenkin kansainvälisten sopimusten lähtökohta on se, että jos niihin ollaan sitouduttu, niistä pidetään kiinni. Helpostihan tässä sitten käy niin, että Yhdysvallat näyttää esimerkkiä ja samanlaista irtautumista alkaa tapahtua muissakin sopimuksissa, Urpilainen huolehtii.

Jotkin maat saattaisivat jatkossa vaikkapa irrottautua ihmisoikeussopimuksista.

– Kyllä tämä haastaa ylipäänsä monenkeskeistä yhteistyötä, joka on kuitenkin sopimusperusteinen eli maat yhdessä sitoutuvat tiettyihin pelisääntöihin ja sopimuksiin. EU:n pitää nyt selkeästi ottaa johtajuus monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa. Se (yhteistyö) on ennen kaikkea pienen maan niin kuin Suomenkin etu, Urpilainen sanoo Demokraatille.

Jutta Urpilainen huomauttaa myös, että USA tekee uutta asemointia myös YK-politiikassa. Se on leikannut isosti YK-rahoitustaan. Se vaikeuttaa YK:n toimintakykyä.

– Tämä on iso asia, jossa selkeästi näkyy, että toimintaympäristö on muuttumassa.

”Ongelmahan ei ole poistunut pöydältä.”

Urpilaisen mukaan olisi tärkeätä ensijaisesti vaikuttaa Yhdysvaltoihin niin, että he kunnioittaisivat Pariisin ilmastosopimusta.

– Mutta jos Donald Trump on päätöksensä tehnyt ja he siitä irtautuvat, niin muun maailman, ennen kaikkea Euroopan ja totta kai toivottavasti myöskin Kiinan tulee osoittaa johtajuutta ja sitoutua sopimukseen ja sen toimeenpanoon.

– Ongelmahan ei ole poistunut pöydältä. Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmaston lämpeneminen on aito riski ja sen takia ei voida ajatella, että Yhdysvaltojen vetäytyminen ikään kuin romuttaisi koko sopimuksen.

Kokoomuksen kansanedustaja Alexander Stubb totesi tänään eduskunnassa Juha Sipilän (kesk.) antaessa pääministerin ilmoituksen, että hän ei usko siihen, että Yhdysvallat kykenee enää olemaan globaali johtaja.

Urpilainen kuvaa asiaa niin, että Yhdysvallat haluaa ottaa toisenlaisen roolin.

– Heidän suhtautuminen monenkeskeiseen yhteistyöhön – ainakin sellainen tulkinta voidaan tehdä – että he ovat ikään kuin vetäytymässä siitä ja vahvistamassa kahdenvälisiä suhteita. Sitten hoidetaan ikään kuin suurvallat bilateraalisesti, kahdenvälisesti asioita. Se ei ole tietenkään meidän intressissä, koska totta kai me näemme, että se olisi paluu menneeseen. Se ei missään määrin edesauta pienten maiden kuten Suomen vaikutusmahdollisuuksia, Urpilainen pohtii.

”Jää epäselväksi, kuinka pitkälle Suomi on näillä osa-alueilla valmis etenemään.”

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi viikonloppuna, etteivät Britannia ja USA ole enää niin luotettavia liittolaisia kuin aiemmin ja Euroopan on otettava kohtaloaan omiin käsiin. Urpilainen tulkitsee Merkelin puheenvuoroa ennen kaikkea kannustukseksi Euroopalle edetä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä.

– Saksahan on siihen hyvin sitoutunut, ja Ranska perinteisesti on ollut vahvasti sen puolestapuhuja. Nyt kun Britannia, joka siihen on ehkä aikaisemmin suhtautunut kriittisesti, jättää EU:n, tässä on uusi momentum Euroopan Unionille nimenomaan tiivistää turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään. Minä näen itse siinä myös paljon hyviä mahdollisuuksia Suomelle.

EU-keskusteluun Urpilainen kaipaa selkää Suomen linjaa tilanteessa, jossa on selkeästi paineita edetä eritahtisesti Euroopan yhdentymisessä ja integraation syventämisessä.

Esimerkiksi tämän päivän eduskuntakeskustelussa pääministeri Juha Sipilä viittasi yhteistyön eri osa-alueisiin, EU:n sosiaalisen pilariin, EMUn kehittämiseen ja turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.

– Mutta jää epäselväksi, kuinka pitkälle Suomi on näillä osa-alueilla valmis etenemään. Vähän väistämättä tulee sellainen olo, että odotetaan, mitä Merkel ja Macron (Ranskan presidentti) tulevat nyt esittämään ja sitten reagoidaan siihen sen sijaan, että oltaisiin itse ainakaan tässä julkisessa keskustelussa aktiivisia. Sitä minä kaipaisin.

Urpilainen muistuttaa, että Suomen linja EU:ssa on ollut olla kaikissa ytimissä. Se on ollut arvovalinta ja siitä Suomi myös tunnetaan.

– Itse ainakin ajattelen niin, että Suomen pitäisi olla jatkossakin niissä pöydissä, missä päätöksiä tehdään. Suomen pitää olla hyvin aktiivinen ja edustaa tätä linjaa, koska muutoin ne päätökset tehdään meidän yli.

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Keskustelua aiheesta

”Kukaan ei osta sikaa säkissä” – Erkki Tuomiojan mukaan tiedustelulakien kiireellisestä käsittelystä on turha vielä puhua

Kuva: Kari Hulkko

Entisen ulkoministerin ja pitkäaikaisen SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mielestä tiedustelulainsäädännön kiireellisestä käsittelystä on turha puhua, ennen kuin asiasta on tehty edes hallituksen lakiesitys.

– Kukaan ei osta sikaa säkissä. Meillä ei ole vielä olemassa tiedustelulaista minkäänlaista hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä on olemassa vain työryhmäesityksiä, Tuomioja toteaa.

– Normaali lainsäätämisjärjestys on se, että ensin pitää tietää esitys, jotta siihen voi ottaa kantaa.

Tällä hetkellä tiedustelulakien luonnokset ovat vasta muotoutumassa ministeriöissä. SDP on ilmoittanut haluavansa nähdä lopulliset hallituksen lakiesitykset, ennen kuin ottaa kantaa siihen tulisiko tiedustelulainsäädäntö säätää nopeutetusti.

Nopeutettu käsittely edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä eli 166:ta kansanedustajaa. Tällä hetkellä suurin oppositiopuolue SDP on vaa’ankieli asemassa, sillä puolueen 35 kansanedustajaa pystyvät yksin estämään tiedustelulakien nopean voimaantulon.

Turun puukkoiskun jälkeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pyrkinyt voimakkaasti edistämään lakien kiireellistä käsittelyä.

Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä.

Tuomioja pitää kuitenkin tärkeimpänä sitä, että saadaan järkevä ja kelvollinen lainsäädäntö, jossa valvomisen mahdollisuudet, kansalaisten oikeudet ja tietoturva ovat oikeassa tasapainossa.

– Minusta tässä on nyt hieman liiallisen kiirehtimisen makua.

Kiireen Tuomioja puolestaan arvelee johtuvan siitä, että Turun traagisia tapahtumia halutaan käyttää hyväksi lakien nopeassa hyväksymisessä, vaikkei ole mitään näyttöä siitä, että tiedustelulainsäädännöllä olisi voitu estää viime perjantaisia tapahtumia.

Tuomioja toivoo, että tulevassa esityksessä huomioidaan myös ne seikat, jota SDP on pyrkinyt tuomaan esiin keskustelussa. Hänen mukaansa huomiota pitäisi ennen kaikkea kiinnittää massavalvontaa käsittelevään kohtaan.

– Lisäksi on tärkeää pohtia, että kuka valvoo valvojia. Toimien on oltava myös yleisten oikeusvaltiokeinojen vastuunkannon alaista. Pelkästään poliittinen elin ei voi valvoa valvojia, vaan mahdolliset väärinkäytökset täytyy kyetä viemään eteenpäin myös oikeustapauksina.

Ministeri Risikko varovainen kannastaan palautuskeskuksiin – ”Tämä arvioidaan vielä kerran”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.

Asia nousi esiin tiistaina, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.

– Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.

Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.

Risikko sanoo, että tarkastelua tulee tehdä, jos palautuskeskukset toisivat kokonaisuuteen jotain lisäarvoa. Risikko muistutti kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä Mikkelissä, että Suomessa on jo vastaanottokeskuksia ja säilöönottokeskuksia.

– Palautuskeskukset olisivat välimuotoja, joissa olisi vahvempi kontrolli, mutta vapaa liikkuvuus. Se tuo poliisin mukaan mahdollisuuden, että ihminen saattaa hävitä, Risikko sanoo.

– Mutta kuten sanottu, tämä arvioidaan vielä kerran, Risikko summaa.

Ex-työministeri: ”Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä”

Kuva: Kari Hulkko

– Nyt jos koskaan ammatinvalinnalle on tarvetta. Työelämään vaikuttavat monenlaiset muutostrendit. Globaalitalous, digitalisaatio, 3d, robotisaatio, osaamiskilpailun kiristyminen ja työn tuottavuusvaatimusten kasvu ovat jo muuttaneet ja saattavat jatkossakin muuttaa työelämää voimakkaasti, toteaa työelämävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov sanoo Ammatinvalinnanohjauksen 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla.

Filatovin tiedotteen mukaan aiemmin koulutus ja ammatit olivat selkeämmin kytköksissä toisiinsa.

– Kun ihminen valmistui ammattiin, hän tiesi, millaisiin työtehtäviin koulutus tarjosi ammattipätevyyden. Hän tiesi mitä työtä hakea ja mistä. Nykyään ison muutoksen keskellä ei aina ole helppo löytää omaa paikkaansa, Filatov sanoo.

– Myös työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaaminen jakautuu. Osasta työntekijöitä kilpaillaan ja osaan ei kohdistu ollenkaan kysyntää, vaikka he kuinka hakisivat työtä. Heille on rakennettava koulutuksen, kuntoutuksen ja erilaisten tukipolkujen kautta polkua työhön, vaatii Filatov.

Työn voimakas muutos edellyttää SDP:n kansanedustajan mukaan tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa työvoiman saatavuuteen ja rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.

– Tehokas ja tuloksellinen työnhaku ei ole nykypäivänä helppoa. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan laadukkaita ja laaja-alaisia työvoimapalveluita, kuten TE-hallinnon
psykologipalveluita. TE-hallinnon urapsykologit tukevat asiakkaita löytämään juuri heille soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia työ-, koulutus- ja kuntoutumisratkaisuja.

– Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kaikki ihmiset eivät tunnista osaamistaan ja eivätkä osaa tarjota itseään työmarkkinoille. TE-hallinnon urapsykologeilla on tärkeä rooli olla tukemassa työelämän muutosvaiheissa. Palvelu vahvistaa asiakkaiden edellytyksiä pysyä työelämässä ja ennaltaehkäisee työmarkkinoilta putoamista. Työelämän nivelvaiheissa tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, paneutumista työnhakijan tilanteeseen, mahdollisuuksiin ja toiveisiin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta