Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Metsäteollisuus joutunee miettimään pelikirjansa uudelleen” – näin SAK:n puheenjohtaja avaa syksyn työmarkkinakierroksen asetelmia

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– En tiedä, onko pohjoistuuli ja kylmyys enteellistä, mutta ehkä tässä pieniä merkkejä ilmapiirin viilentymisestä on, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivistää työmarkkinakentän ajankohtaista tilannetta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

SAK piti tänään työmarkkinaseminaaria toimittajille. Esillä oli ennen kaikkea syksyn työmarkkinakierros ja sen polttavat kysymykset.

Työmarkkinasyksystä ja talvesta 2022 odotetaan Elorannan mukaan vaikeaa. Koronakin lyö vielä leimansa syksyyn ja tulevaan talveen monin eri tavoin

Taloudessa on voimakas kasvu näköpiirissä. Toisaalta on toimialoja, jotka kärvistelevät edelleen vaikeassa tilanteessa.

Eloranta totesi, että erityisesti teollisuudessa tilauskirjat ovat paksuja. Näkymät tulevaisuuteen ovat varsin valoisat.

– Voisi ajatella, että työmarkkinakierros olisi siinä tilanteessa helppoa viedä. Voisi ajatella, että työnantajapuolella halutaan tehdä sopimukset rivakasti, ettei tuotanto häiriinny. Työntekijäpuolella taas voisi saada toivottuja muutoksia työehtoihin ja palkankorotuksia.

Nyt näkymä on kuitenkin Elorannan mukaan toisenlainen. Tämä johtuu pitkälti sopimusjärjestelmän murroksesta. Metsäteollisuus sysäsi sen vajaa pari vuotta sitten liikkeelle. Teknologiateollisuus on seuraamassa tätä omalla toimintamallillaan. Nämä alat ovat siirtymässä sopimista yritystasolle.

– Irtaantuminen valtakunnallisista työehtosopimuksista on sen mittaluokan muutos toimintaan ja työmarkkinadynamiikkaan, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin se on päättymässä, Jarkko Eloranta tiivisti ay-puolen tunnelmia.

– Herää myös kysymys, onko laajemmassakin määrin heilauttaa voimatasapainoa työntekijöiden ja työnantajien välillä.

Tosin Teknologiateollisuuden uudessa yhdistyksessä uskotaan, että yleissitova tessi saadaan muuttuneessakin kuviossa aikaan.

Eloranta puhui seminaarissa kolmi- ja kaksikannan kriisi- ja etsikkoajasta. Kolmikannan puolelta hän otti esimerkiksi sen, että Elinkeinoelämän keskusliitto käveli hiljattain ulos palkka-avoimuustyöryhmästä.

Eloranta maalasi tulevaisuuden kuvaa, jossa hallitusten vaihtuessa myös työmarkkinapolitiikan, työmarkkinalainsäädännön ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan asiat olisivat entistä enemmän uudelleenarvioinnin kohteena.

– En näe, että se pitkässä juoksussa on Suomen, yritysten tai työntekijöiden etu.

”Luulen, että työnantajajien papereissa ei ehkä oltu ihan ajateltu.”

Kun Metsäteollisuus ilmoitti siirtyvänsä yrityskohtaiseen sopimiseen, siellä tuskin arvattiin, millaisessa taloudellisessa tilanteessa tesseistä neuvotellaan. Näin Eloranta ainakin vahvasti epäilee.

– Luulen, että työnantajajien papereissa ei ehkä oltu ihan ajateltu sitä, että ollaan ihan näin voimakkaassa noususuhdanteessa. Tällöin tietysti erilaisten työmarkkinahäiriöiden vastaanottaminen on varmaan erityisen vastenmielestä ja tietysti haitallistakin. Siinä mielessä siellä on ehkä jouduttu vähän pelikirjaa miettimään uudelleen, Eloranta sanoi.

Viimeaikaisista ulostuloista on nähty, että esimerkiksi Paperiliiton neuvottelut UPM:n kanssa ovat melko totaalisessa juntturassa.

Elorannalta kysyttiin tilaisuudessa mahdollisista tukitoimista, jos tilanne Paperiliiton ja UPM:n välillä äityy entistä pahemmaksi.

– Meidän yhteinen valmistautuminen SAK:n piirissä sopimuskierrokseen on käynnissä. Kaikille pitää säälliset sopimukset saada. Se on ilman muuta se, joka on meillä isona intressinä.

– Minä en lähde ennustelemaan sen paremmin lakkoja kuin tukilakkojakaan. Neuvotteluthan ovat siellä ainakin jollain tasolla käynnissä. Joka tapauksessa aina on niin, että liitto, joka neuvottelee, tekee ensimmäiset ratkaisut. Se tekee myös tarvittaessa pyyntöjä muiden liittojen suuntaan, minkätyyppistä apua ja tukea kaiken kaikkiaan tarvitaan. Ehkä se nähdään ja kuullaan tuossa vähän myöhemmin.

Eloranta siis katsoo, että Metsäteollisuus luki myös taloudellista suhdannetta väärin. Noususuhdanteessa valtteja olisikin tullut työntekijöiden käteen. Hän tarkentaa kantaansa:

– Metsäteollisuudessa ajateltiin, että mennään aika matalassa suhdanteessa ja ihmisten huoli omista työpaikoista on entistä suurempaa ja ehkä ihmisten valmius vaikkapa juuri näihin työtaisteluihin on vähän toisenlaista.

Eloranta heittää myös, että oikein heikossa suhdanteessa lakko on melkein säästöä työnantajalle, kun ei tarvitse myydä tuotteita huonolla hinnalla.

– Tällä hetkellähän ollaan vähän toisessa tilanteessa, kun sellun hinta on pitkälle toistatuhatta dollaria tonnilta. Tuotannon mahdolliset häiriöt ovat tietysti erityisen kalliita.

”Vankastihan meille on vakuuteltu.”

Teknologiateollisuudesta odotellaan nyt työntekijäpuolella tietoa siitä, kuinka moni yritys lähtee valtakunnallisen tessin tekoon mukaan ja saadaanko siitä yleissitova.

Vieläkään ei tiedetä, kuinka moni yritys on liittynyt uuteen Teknologiateollisuuden yhdistykseen ja tähtää laajaan tessiin.

– Vankastihan meille on vakuuteltu, että yleissitovuus tulee säilymään ja sitä kautta työehdot laajemmin suomalaiseen teknologiateollisuuteen saadaan hoidettu. Tietysti tähän päivään mennessä ainakaan meillä tällaista tietoa ei ole, että kuinka laajasti ylipäätänsä sinne ovat yritykset liittymässä.

Teollisuusliitto on linjannut Teknologiateollisuuteen päin, että ensin tehdään valtakunnalliset sopimukset ja sen jälkeen neuvotellaan yrityskohtaisia sopimuksia.

Jos yleissitovuus ei täyttyisi, tuhansiin yrityksiin olisi neuvoteltava työehtosopimukset.

Eloranta sanoi toivovansa, että yrityksillä on iso tarve saada sopimukset kiinni ja työrauha varmistettua. Näin saataisiin maamme noususuhdanteesta kaikki irti.

Elorannalta kysyttiin myös, millaisen tason valtakunnallinen Teknologiateollisuuden työehtosopimus määrittäisi niille alan yrityksille, jotka kuitenkin haluavat tehdä oman yrityskohtaisen sopimuksen. Elorannan mukaan valtakunnallinen sopimus muodostaisi perälaudan työehtojen kokonaisuudelle.

– Totta kai se luo tason. Ei kai lähtökohtaisesti ole näin, että ne jotka ovat järjestäytyneet, että niille tulee tavallaan työnantajan näkökulmasta huonommat ehdot kuin niille jotka jättävät järjestäytymättä.

Teknologiateollisuuden piirissä näkynyttä ajattelua, että tehdään ensin valtakunnallinen sopimus ja sitten yritykset katsovat, liittyvätkö siihen vai eivät, Eloranta ei pidä mahdollisena.

– Työmarkkinoilla kuitenkin sopijaosapuolten pitää olla edustavia. Vain edustavien osapuolten välillä voidaan tehdä sopimuksia. Yritysten täytyy vain miettiä, että kannattaako tässä vaiheessa heti liittyä (valtakunnallista tessiä tavoittelevaan Teknologiateollisuuden uuteen yhdistykseen) vai ottaako sen riskin, että jää ulkopuolelle.

– Olemme tervehtineet ihan tyytyväisyydellä sitä, että siellä työnantajat sanovat, että varmasti myös saataisiin yleissitovuus. Uskon, että se on kyllä aika monen yrityksenkin etu. Kyllä koko joukko puheenvuoroja on tullut myös elinkeinoelämän puolelta, että työehdoista tappeleminen yrityksissä ei kuitenkaan ole se, mihin sitä aika halutaan käyttää. Helpompi on, että ne asiat on muualla pitkälti jo sovittu.

”Varmaan hajautumista on sitten tulossa.”

Eloranta summasi seminaarissa, että ilmoilla on pidemmän aikavälin kehitys, jossa ay-liikkeen roolia, vaikutusvaltaa ja edunvalvontakykyä työpaikoilla, toimialoilla kuin valtakunnallisella tasolla pyritään heikentämään.

Hänen mukaansa tästä näkökulmista myös ay-liike pohtii omia vastauksiaan.

– Osa varmaan tulee tässä lyhyemmällä aikavälillä nähtävissä kaksikantaneuvotteluissa. Kolmikannan osalta tilanne on ehkä vielä enemmän kysymysten alla.

Kaksikanta tarkoittaa työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiä neuvotteluja. Halitus on osapuolena kolmikannassa.

Kun sopimusjärjestelmä on murroksessa, alkava työmarkkinakierros tarkoittaa myös hajautumista. Nyt eri alojen sopimusten päättymisten ”viuhka” on melko lyhyt. Noin puolen vuoden aikana neuvotellaan iso nippu sopimuksia.

– Se, miltä nippu näyttää sopimuskierroksen jälkeen, sitä voi vain pohtia.

Eloranta ennakoi myös, että sovittavien sopimuskausien pituus herättää kysymyksiä. Kova taloudellinen nousu on päällä mutta toisaalta sen kestosta ei ole tietoa.

Taloudellinen tilanne perustelisi lyhyempiä sopimuksia mutta toisaalta murroksen hallinta pidempiä.

– Varmaan hajautumista on sitten tulossa.

Yrityskohtaisiin sopimuksiin siirtymisestä taas seuraisi se, että saman toimialankin sisällä voi olla jatkuvasti jossain päin työrauha auki.

– Jos hajautuminen on suurta ajallisesti ja sopimusten määrissä, olisi vaikea määrittää sopimusten yleistä tasoa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE