-  Me näemme tämän (etnisen puhdistuksen). Venäläiset käyttävät mobilisaatiota sitä varten, että Krimin tataarien asema olisi vielä heikompi. – – Venäläisten tavoitteena on, että Krimillä ei olisi alkuperäisiä ihmisiä jäljellä.

Tshubarovin mukaan Venäjän tavoitteena miehityksen alusta lähtien on ollut eri sortokeinoin ajaa tataareja pois niemimaalta ja korvata väestöä venäläisillä. Mobilisaatio on tässä vain tuorein työkalu.

Tataareja oli Krimillä järjestön mukaan ennen miehitystä noin 300  000. Vuonna 2014 Krimin asukkaista noin 13 prosenttia oli tataareja. Väestön nykykoosta kahdeksan vuoden miehityksen jäljiltä ei voida tehdä tarkkoja arvioita.

Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014 järjestön päävastustaja on ollut Krimin laiton miehityshallinto. Monet ukrainalaiset ovat kärsineet miehityksestä vasta tänä vuonna, mutta Krimin tataarit ovat joutuneet elämään sen kanssa jo kahdeksan vuotta.

Miehitetyn Krimin ohella mobilisaation on katsottu kohdistuvan suhteettomasti etnisiin vähemmistöihin ympäri Venäjän, mikä on herättänyt mielenosoituksia muun muassa Dagestanissa.

Luotettavaa tietoa mobilisaation kohdistumisesta on vaikea saada, sillä venäläismiehittäjät salailevat tietoja, Tshubarov sanoo. Mejlis-järjestön tietojen mukaan Krimillä joillakin paikkakunnilla jopa 80-90 prosenttia palvelukseen määrätyistä on ollut tataareja.

Venäjä on jo väittänyt mobilisaation Krimillä päättyneen, mutta todellisuudessa se jatkuu, Mejlisin puheenjohtaja sanoo. Ihmisten pakkovärväämistä on jatkettu kutsumalla heitä viranomaisten puheille muka tietojen päivittämistä varten.

KRIMILLÄ Kremlin politiikkaa myötäilee mufti Emirali Ablaev, joka esiintyy julkisuudessa Krimin muslimien johtajana. Ablaev on jo ehtinyt julistamaan miehitetyn Hersonin alueen venäläiseksi ja kertoi Krimin yhteisön luovan suhteet Hersonin alueen muslimeihin.

Tshubarov kertoo uskovansa, että Venäjä on esittänyt epäsuorasti Krimin tataareille uhkavaatimuksen, joka näkyy Krimin muftin lähettämässä tiedonannossa. Siinä mufti sanoo, että tataarit menevät muiden mukana ja noudattavat päätöksiä, joita ”heidän presidenttinsä” Vladimir Putin tekee. Samalla mufti kuitenkin antaa ymmärtää, että jos tataarit eivät tee yhteistyötä Venäjän kanssa, he eivät saa enää elää Krimillä.

-  Tämän sanoi mufti, mutta nämä eivät ole hänen sanojaan. Todennäköisesti (Venäjän turvallisuuspalvelu) FSB on sanonut tämän hänelle. Krimin tataareille, jotka ovat jo kärsineet pakkosiirron vuonna 1944, tässä lauseessa kaikki on ihan selvää. Joko olette meidän kanssamme tai teidät häädetään pois. Se on uhkavaatimus Krimin tataareille, Tshubarov sanoo.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin pakkosiirsi Krimin tataariväestön Keski-Aasiaan vuonna 1944. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin perestroikan myötä tataarit pääsivät palaamaan kotiseudulleen ja jälleenrakentamaan yhteisöään.

-  Stalin pakkosiirsi vuonna 1944 koko Krimin tataarikansan. Puoli vuosisataa myöhemmin tataarit ovat palanneet sinne. Mutta nyt meillä ei ole niin paljon aikaa, ei ole mahdollista odottaa puolta vuosisataa, Tshubarov sanoo.

KUN vaihtoehtoina ovat joko mahdollinen haavoittuminen ja kuolema rintamalla tai karkotus Krimiltä, moni tataarimies on valinnut omaehtoisen maanpaon.

Tshubarovin mukaan tuhansia tataarimiehiä on jo lähtenyt Krimiltä muun muassa Kazakstaniin, jonne voi matkustaa pelkällä Venäjän tai Ukrainan sisäpassilla. Joitakin ulkomaille suunnanneita tataareja on Tshubarovin tietojen mukaan pyrkinyt myös Suomeen.

Tshubarov ja tämän johtama Mejlis-järjestö elävät itsekin maanpaossa Kiovassa, sillä miehitetyllä Krimillä ja Venäjällä Mejlis on julistettu laittomaksi äärijärjestöksi oikeuden päätöksellä.

YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin on määrännyt Venäjän perumaan tämän kiellon, mutta Venäjä ei ole muuttanut linjaansa. Tataarien toivo onkin nyt Ukrainan voiton varassa ja Krimin palauttamisessa.

-  Jos ensi vuonna me emme ole taas vapautetulla Krimillä, se tarkoittaisi sitä, että Venäjä on voittanut paitsi Ukrainan myös koko maailman. Uskon, että ensi vuonna voitte tulla Bahtshysarain kaupunkiin Krimin niemimaalla ja voimme jatkaa keskustelua siellä, hän sanoo STT:lle.

Lassi Lapintie