– Ilmiö ei ole uusi, mutta viime aikoina se on vain voimistunut. Usein vihamielisten sanojen ja tekojen takana on pelko erilaisuutta kohtaan. On tullut selväksi, että keskustelun kulttuuri, sanan vastuu on kateissa, Haatainen toteaa.

Väärää tietoa, liioittelua, väheksyntää, valehtelua ja uhkailua voi Haataisen mukaan nähdä erityisesti sosiaalisessa mediassa.

– Valitaan ”totuus”, joka sopii parhaiten omaan arvomaailmaan tai tämän hetkiseen agendaan. Epäkunnioittavan puhetavan ja käytöksen leviäminen tarkoittaa ihmisyhteisössä keskinäisen kunnioituksen katoamista. Se on vaaralista kehitystä.

– Kampanjassa useat eri toimijat ja ihmiset sitoutuivat käyttämään ilmaisunvapauttaan vastuullisella tavalla. Näin vaalien alla olisi taas tilausta sananvastuukampanjalle.

Kunnioittavaa käytöstä Haatainen toivoisi myös vaalikeskusteluihin.

– Eduskunnan pitää olla sivistyneen keskustelun esimerkki myös salin ulkopuolella. Nyt näyttää siltä, että on syntynyt keskustelukulttuuri, jossa on hyväksyttyä halveksua muita ihmisiä. Kansanedustajien ja ministerien vastuulla on kuitenkin ylläpitää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Toisten vähättely, haukkuminen tai herjaaminen vähentää luottamusta demokratiaan.

Haatainen muistuttaa, että aikuiset ovat esikuvana lapsille ja nuorille.

– Emme voi uskottavasti puhua kiusaamisen ehkäisemistä, jos itse toimimme täysin toisin. Arvostava kohtaaminen on muistettava myös silloin kun olemme eri mieltä. Arvokas vuoropuhelu on muistettava ennenkaikkea silloin kun olemme eri mieltä.

– Suomessakin on nähty, mihin vastakkainasettelu voi pahimmillaan johtaa. Sisällissodan haavoja paranneltiin vuosikymmeniä. Henkinen kahtiajakautuminen on jälleen uhka, joka on pysäytettävä. Mieti sitä ennenkuin twiittaat, Haatainen toteaa.