Mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.

Järjestöjen mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä.

– Valtakunnansovittelija on instituutio ja osa työehtosopimusjärjestelmää, jonka keskeisestä rakenteesta on pyrittävä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken. Näin tuetaan kestävällä tavalla työmarkkinajärjestelmän toimintaa. Tämä vastaa myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteita, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Minna Ahtiainen perustelee tiedotteessa.

– Työriitalain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentäisi valtakunnansovittelijan edellytyksiä hoitaa laissa määriteltyjä tehtäviään ja vaarantaisi osapuolten luottamuksen instituution toimintaan.

TYÖMARKKINAT ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan, keskusjärjestöt painottavat.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli kymmenen prosenttia palkansaajista. Tasa-ammatti tarkoittaa, että niissä on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Samaan aikaan sukupuolten välinen palkkaero on noin 16 prosenttia, joka on enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

– Hallitusohjelmakirjaus ei huomioi sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökulmia. Valtakunnansovittelijan toiminnan rajaaminen heikentäisi tilannetta entisestään, koska mahdollisuudet kuroa umpeen palkkaeroja heikkenisivät, Ahtiainen kritisoi.

Valtakunnansovittelijan käsiä pyritään hänen mukaansa sitomaan entistä tiukemmin vientialojen sopimuksiin, mutta mietinnössä valtakunnansovittelijan tiedonsaantioikeuksia vientialojen sopimuksista ei esitetä lisättäväksi.

– Mietintö on näin sisällöllisesti ristiriitainen. Työriitalain muuttamisella voi myös olla vaikutuksia jo seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka on kaavailtu tulevan voimaan jo tämän vuoden joulukuussa.