Ilmavoimien ja Merivoimien hävittäjä- ja alushankintojen edetessä huomio on siirtymässä puolustushaaroista suurimman eli Maavoimien kehittämiseen. Komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen mukaan Maavoimien suorituskyky alkaa nousta vuodesta 2029 alkaen, kun Ilma- ja Merivoimilta vapautuu tilaa uusille hankkeille.

-  Meillä on erittäin hyvä käsitys taistelukentän muutoksesta ja kehitysnäkymistä, Välimäki vakuutti tiistaina esitelleessään laajaa kehityshanketta Santahaminassa.

Hyvään tilannekuvaan niin kaluston kuin koulutuksenkin osalta on vaikuttanut sota Ukrainassa, jonka asevoimien kanssa Maavoimat käy Välimäen mukaan jatkuvaa vuoropuhelua. Tuotteitaan kauppaavalle puolustusteollisuudelle yhteistyö alkaa olla jo välttämättömyys.

UKRAINAN muuttuva sodankuva on opettanut Välimäen mukaan sen, ettei juuri nyt pinnalla oleviin järjestelmiin pidä lukkiutua ja omiin suunnitelmiin liiaksi rakastua.

-  Kohta Ukrainan ja Lähi-idän sodat ovat meille niitä viime sotia, joihin kenraalit aina valmistautuvat, Välimäki kuvaa.

Keskeiseksi ja akuuteimmaksi kehityskohteeksi Välimäki mainitsee kysyttäessä erilaiset miehittämättömät järjestelmät, joiden osalta pitää ”päästä kunnolla käsiksi ilmiöön”. Kyse on toki paljon muustakin kuin lentävistä droneista: esimerkiksi evakuoinneista, ammushuollosta, raivauksesta ja tulenjohdosta.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki mediatilaisuudessa Santahaminassa 26. elokuuta.

Koulutus kamerakuvalla ohjattavilla FPV-taistelulennokeilla alkaa Välimäen mukaan tänä syksynä henkilökunnalle.

Varusmiehille koulutus alkaa toden teolla ensi vuoden toisesta saapumiserästä, jos kaikki sujuu suunnitellusti. Näin jääkärikomppanioiden tulituki täydentyisi kevyiden kranaatinheittimien lisäksi FPV-droneilla.

PALJONPUHUTTU uusvanha suorituskyky Maavoimille ovat jalkaväkimiinat, joiden palauttamisen käyttöön mahdollistaa Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta.

Kuuden kuukauden siirtymäaika irtioton astumiseksi voimaan päättyy tammikuussa.

Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkosen mukaan suorituskyvyn ”voimallinen kehittäminen” aloitetaan heti odotteluajan päätyttyä. Ensimmäisenä pyritään saamaan käyttöön yksinkertaisia, käsin asennettavia jalkaväkimiinoja. Yhtä aikaa kehitetään valmiutta kehittyneempiin miinoihin.

-  Ne olisivat ehkä kaukolevitteisiä, ehkä etähallittavia, joissa olisi enemmän sensoreita, Mikkonen sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että uudet jalkaväkimiinat olisivat kotimaista valmistetta.

Mittaluokaltaan noin hävittäjähankkeen hintaiseen Maavoimien kehittämiseen (2025-35) sisältyy lukematon määrä osia, joiden välillä on jouduttu tekemään myös priorisointia.

Niinpä Välimäen mukaan esimerkiksi hyvin kallis taistelupanssareiden uusiminen on lykätty suosiolla 2030-luvun puolelle.

Yksittäisen taistelijan osalta tavoitteena on parantaa muun muassa henkilökohtaista suojaa muun muassa lennokkeja vastaan, mutta onpa hankintalistalla norjalaisia lumikenkiäkin.

Uusien rynnäkkökivääreiden osalta päätös tulevasta kaliiperista on tarkoitus tehdä tänä syksynä, kertoi jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Lehmuslehti.

Uudenlaisia Sakon valmistamia, amerikkalaistaustaisia AR-15 -pohjaisia aseita on paraikaa armeijalla koekäytössä ainakin 5,56 NATO – ja 7,62 NATO -kaliiperisina.

Teksti: STT / Niilo Simojoki