– Se olisi signaali siitä, että edetään niin päättäväisesti kuin mahdollista. Se lisää painetta Turkille, kun Suomi etenee johdonmukaisesti eikä jää haahuilemaan. Se näyttäisi vahvalta. Jos sitä jäädään miettimään pitkäksi aikaa, se saattaa näyttää vähän heikolta, Aaltola totesi.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on ollut toisella linjalla. Vanhasen ehdotuksen mukaan ulkoasiainvaliokunta valmistelisi mietintönsä lähes valmiiksi mutta viimeistelisi sen vasta, kun Unkari ja Turkki ovat ratifioineet Suomen hakemuksen. Tämän jälkeen täysistunto äänestäisi asiasta mietinnön pohjalta.

Aaltola katsoo, että nopealla päätöksenteolla estettäisiin myös riski sopuisan aiheen riitaannuttamisesta vaalikentillä ja varmistettaisiin pysymistä Ruotsin kyydissä päätöksenteossa.

Vanhanen sanoo Demokraatille, että ulkoasiainvaliokunta harkitsee täysin itsenäisesti, tekeekö se mietintönsä valmiiksi vai jääkö se joltakin osin odottamaan viimeisiä ratifiointeja. Hän on tästä viestinyt myös ulkoasiainvaliokuntaan.

– Minulle ilman muuta käy myös se, että he tekevät mietinnön valmiiksi, jonka jälkeen sitten täysistunnolle jää pelkästään sen hyväksyminen tai hylkääminen.

– Se on täysin heidän (ulkoasiainvaliokunnan) harkinnassaan. Mikäli he päätyvät siihen, että tekevät mietinnön valmiiksi asti, se tietysti sitten sitä loppusuoraa vielä hieman lyhentää.

Jos ulkoasiainvaliokunta tekisi mietinnön valmiiksi ennen kaikkien Nato-maiden Suomen jäsenyyden ratifiointeja, Vanhanen kertoo, että hän harkitsisi, toisiko hän mietinnön täysistuntoon.

Eduskunnassa puhemies päättää päiväjärjestyksestä eli siitä, tuotaisiinko valmistunut mietintö suureen saliin.

– Tietysti eduskunnassa tärkeistä asioista aina keskustellaan puhemiesneuvostossa, mutta puhemies ratkaisee, mitkä asiat tuodaan täysistuntoon.

Jos Vanhanen päättäisi tuoda asian täysistuntoon, silloin se vietäisiin hänen mukaansa eduskunnassa loppuun saakka. Vanhanen ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa lyönyt lukkoon, miten hän toimisi.

– Aina täytyy olla takaportti, liikkumatilaa, riippuen mitä maailmalla tapahtuu. Meillä on onneksi vaihtoehtoja olemassa.

VANHANEN pitää itse kiinni alkuperäisestä kannastaan eli hänen mielestään on syytä odottaa Unkarin ja Turkin ratifiointeja, jotka siis voivat venyä myös tulevalle vaalikaudelle.

– Liikkumatilaa on aina syytä olla katsoa, miten kansainvälinen tilanne kehittyy. Mutta peruslähtökohta on se, jonka jo joulukuussa jo ilmoitin, että meillä ei ole tapana tehdä pöytälaatikkoon lakeja, joiden voimaantulo on täysin kiinni muiden päätöksistä. Luontevinta on se, että päätös tehdään silloin, kun se on meidän itsemme ratkaistavissa täydellisesti, Vanhanen summaa.

Hän täsmentää, että hänen logiikkansa on ollut se, että jos Unkarin ja Turkin päätöksistä juontuu jotakin, jota on syytä käsitellä valiokunnan mietinnössä, siihen antaa mahdollisuuden se, jos viimeinen piste mietintöön jätetään kirjoittamatta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) katsoo, ettei siihen liity erityistä dramatiikkaa, tekeekö ulkoasiainvaliokunta mietinnön ennen vaaleja ja täysistunto hyväksyy sen hallituksen esityksestä Natoon liittymiseksi vai laatiiko valiokunta sisällön puolesta mietinnön valmiiksi, mutta ei vielä kopauta sitä kiinni ennen kaikkien Nato-jäsenmaat Suomen jäsenyyden ratifiointia.

– Oma henkilökohtainen vaakani kallistuu siihen suuntaan, että valiokunta voisi jättää mietinnön auki, kunnes ratifioinnit on saatu valmiiksi siitä yksinkertaisesta syystä, että tekemällä mietintö etukäteen ei oikeastaan saavuteta mitään etua sen enempää aikataulun kuin minkään muunkaan suhteen. Mutta on periaatteessa mahdollista, että prosessin aikana tapahtuu jotakin tai tulee tietoon jotakin, johon valiokunta ehkä haluaisi mietinnössään ottaa kantaa. Näen, että on kuitenkin verrattoman paljon helpompaa jättää mietintö auki kuin avata se uudestaan, Halla-aho kertoo Demokraatille.

HALLA-AHO sanoo, ettei ole kuullut kiirehtimisen kannattajilta perusteluja, miksi pitäisi toimia toisella tavalla.

– Jos halutaan (Ruotsin kanssa) yhtä matkaa jatkaa ja luoda samankaltaista painetta Turkille sekä signaloida liittolaisille Atlantin toiselle puolelle, Kanaalin ylitse ja Eurooppaan Suomen etenemisen päättäväisyydestä, luulen, että se on taktisesti järkevämpää kuin asian kanssa odottaminen, Mika Aaltola sanoi.

Turkin paineistaminen ei Halla-ahoa vakuuta.

– Minä en nyt ainakaan uhoamisen takia lähtisi kiirehtimään tätä asiaa tarpeettomasti. Minun mielestäni meillä ei ole mitään tarvetta näyttää Turkille yhtään mitään enkä usko, että sillä olisi ainakaan mitään myönteistä vaikutusta. Tuskin sillä olisi minkäänlaista vaikutusta Turkin ratifiointiprosessiin.

Halla-aho kuittaa myös, että kyllä Natossa varmasti tiedetään, että Suomi pyrkii sen jäseneksi.

– Ei tämä tästä eduskunta-prosessin aikataulusta ole kiinni. On normaali käytäntö, että Suomi osaltaan hyväksyy hallituksen esityksen vasta sen jälkeen, kun Nato-jäsenyys voi toteutua.

HALLA-AHO kuitenkin lisää, että hän periaatteessa ymmärtää sen – Aaltolankin esittämän – argumentin, että Nato-kysymyksestä ei haluta keskusteluaihetta eduskuntavaaleihin.

– Minäkään en halua, mutta olen aika optimistinen tämän asian suhteen, koska eduskunnassa on hyvin laaja konsensus siitä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.

Ulkoasiainvaliokunta käsittelee Suomen Nato-jäsenyysasiaa ensi viikolla. Halla-aho ennakoi, että mietinnön valmistumisen aikataulusta on tarpeen käydä keskustelua.

– Oma ajatukseni on se, että mitä tahansa me päätämme tämän prosessin suhteen, meidän täytyy tehdä se yksimielisesti. Silloin siihen kyllä sisältyy yhteisymmärrys myös siitä, että tästä asiasta ei ryhdytä käymään uutta keskustelua eduskuntavaalien alla.

Halla-aho sanoo olevansa melko optimistinen sen suhteen, että päätös prosessista voidaan tehdä yksimielisesti. Hän kertoo käyneensä keskusteluja asiasta eduskuntapuolueiden edustajien kanssa.

– En sano, kenen kanssa olen käynyt keskusteluja, mutta ymmärtäisin, että kaikille sopii tällainen menettely.

TASAVALLAN presidentin Sauli Niinistön uudenvuoden puheessa sivuttiin myös Suomen Nato-prosessia. Moni lienee pohtinut, mitä Niinistö sanoillaan tarkoitti ja haluaisiko hänkin kenties kiiruhtaa päätöksentekoa. Hän ainakin mainitsi mahdollisuuden, että eduskunta päättäisi Natoon liittymisen esittämisestä jo ennen vaaleja.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa kahden maan ratifiointi yhä puuttuu. On mahdollista, että viivästys jatkuu kevään eduskuntavaaliemme yli. Tämäkin mahdollisuus oli esillä jo viime kevään keskusteluissa. On tietysti istuvan eduskunnan käsissä, halutaanko esitys liittymisestä omalta osaltamme ratkaista jo ennen vaaleja”, Niinistö lausui puheessaan.

– Vaikea mennä Niinistön pään sisään. Hänhän on aina pitänyt keskeisenä arvona sitä, että eduskunta ratkaisee itsenäisesti. En lukenut tuota paineen asettamiseksi eduskunnalle, mutta selkeästi se kysymysmerkki asetettiin eli olisiko syytä ennen vaaleja tai sitten vaalien jälkeen. Eli sen pohtiminen tuli uudenvuoden puheessa esille, Aaltola pohti Demokraatille Niinistön sanomisia.

Matti Vanhanen kommentoi, että presidentti sanoi sen, minkä kaikki tietävät eli että eduskunta päättää ratifioinnista.

– Eduskunta on suvereeni lainsäätäjä. Eduskunta toimii tässä oman harkintansa mukaan, Jussi Halla-aho sanoo.