– Nähtävästi Venäjä on näillä hetkillä kokemassa tappion Kiovan taistelussa, ja se on meille tärkeää. Ukrainan aliarvioimisen on syytä loppua. Ukrainalla on oikeus omiin rajoihinsa ja oikeus siihen, mitä he ovat selkeästi osoittaneet eli kyky ja tahto puolustaa omaa kansaansa ja omaa maataan tuhoamissodan alla.

Aaltola oli mukana SDP Helsingin tiistai-iltana järjestämässä keskustelutilaisuudessa Suomen asemasta muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Aaltola sanoi, ettei odota Venäjältä Suomeen kohdistuvaa suurta hybridivaikuttamista tai laaja-alaista vaikuttamista tällä hetkellä.

– Venäjällä on sota mennyt huonosti. Suurvaltasodassa kun pärjää huonosti, se johtaa usein sisäisiin ongelmiin, erilaisiin jälkikäteisoikeutuksiin sodalle, jotka ovat usein vähän tuhoontuomittuja, ja sitten se saattaa helposti johtaa vallansiirtymiin. Suurvallalla ei ole usein varaa hävitä valloitussotia.

– Tietysti on tärkeää se että tappaminen saadaan loppumaan jossakin vaiheessa, mutta tietenkään se ei saa tapahtua demokratian lamauttamiseksi Ukrainassa. Venäjä ei saa tavallaan rauhan kautta päästä sodassa alakynteen jääneenä niihin tavoitteisiin, joihin se pyrkii.

Suomen Nato-keskustelua koskien Aaltola totesi, että prosessi on hankala, koska käynnissä on useita yhtäaikaisia prosesseja Suomessa, Ruotsissa, Washingtonissa ja Brysselissä.

– Jos Natoon halutaan, sinne tarvitsee tahtoa. Ei sinne ketään saateta. Tahtotilan aikaansaaminen tuottaa tietyn kynnyksen.

Aaltola mainitsi presidentti Martti Ahtisaaren sanat jo 1997 Jyväskylässä, ettei Natoon oteta jäseneksi kriisin hetkellä.

– Hän puhutteli meitä jo ennen kuin tähän tilanteeseen jouduimme. Hänen puheestaan kannattaa hakea reflektiopintaa.

Aaltola arvioi myös, että Venäjää on yliarvioitu.

– Se ei kyennyt vapautussotaan, mitä se kuvitteli. Venäjä uskoi omaa propagandaansa, ja se on usein huono asia. Se on käsittämätöntä, että Venäjän tiedustelutaustainen presidentti, sen tiedustelukoneisto syöttää informaatiota, joka tavallaan vastaa sitä propagandaa. Nämä monimutkaiset verkostot, jotka siis maksaa miljardeja ylläpitää, eivät tuottaneet tämän kummempaa tulosta. Venäjä on siis ehkä heikompi kuin me oletamme, enkä usko, että Venäjä ihan lähiaikoina pystyy mihinkään kovin kummoiseen.

Aaltolan mukaan edes Venäjän kyberoperaatiot eivät ole olleet Ukrainassa kovin tehokkaita.

Lisäksi SDP:n kansanedustajat Eveliina Heinäluoma, Mika Kari ja Erkki Tuomioja keskustelivat Suomen ja SDP:n paikasta uudessa turvallisuusympäristössä tilaisuuden paneelikeskustelussa.

Tuomioja sanoi, että Vladimir Putinin lähtölaskenta on alkanut.

– Mutta se voi kestää tuskallisen pitkään, eikä sen varaan voi tässä tilanteessa mitään laske, ja Putinin välitön seuraaja voi olla vielä pahempi kuin hän on.

Tuomioja muistutti, että Suomi ja Ruotsi käyvät parhaillaan samoja pohdintoja. Ruotsi on Tuomiojan mukaan Suomen tärkein naapuri turvallisuuspolitiikassa.

– Sen vuoksi, ettei ole toista maata maailmassa, jolla olisi samanlainen oma intressi Suomen turvallisuudessa.

Tuomioja alleviivasi tarvetta Suomen ja Ruotsin yksituumaisuuteen tulevaisuuden ratkaisujen kanssa.

– On äärimmäisen tärkeää, että me pidämme erittäin tarkkaan yhteyttä keskenämme. Olisi varsin ikävää, jopa kohtalokasta, jos päätyisimme erilaisiin tuloksiin.

Tuomioja ei usko, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu nykyisen sodan aikana.

– Meillä on mahdollisuus hakeutua Naton jäseneksi, mutta millä aikataululla ja mitä tapahtuisi. Niin kauan kuin konflikti on päällä, jäsenyys tuskin toteutuisi, vaikka sitä kuinka kiirehdittäisiin.

Tuomiojan mukaan väliaikaisia turvatakuita ei ole.

– Tämä on tehty selväksi niin Washingtonissa kuin muuallakin, että turvatakuita, jotka olisivat sitovia, voidaan tehdä vain parlamenttien valtiosopimuspäätöksillä. Väliaikaisia ei kukaan tunne.

Mika Kari sanoi puolestaan Suomen puolustuskyvystä, että Suomella on maailmallakin tunnetut vahva maanpuolustustahto ja yleinen asevelvollisuus.

– Puolustuskykymme kannalta nämä kaksi keskeistä elementtiä ovat tarvinneet kolmannenkin tekijän ja sotilaallisen liittoutumattomuuden kautta se on ollut vahva varustautuminen myös kaluston näkökulmasta.

Hän nosti esille myös Suomen puolustusyhteistyön, joka on ollut niin kahdenkeskistä kuin monenkeskistä.

– Uskonpa, että kymmenenkin vuoden päästä puolustuksemme nojaa itsenäiseen suorituskykyyn on siihen sitten tullut mukaan läntinen liittouma tai ei.

Heinäluoma korosti omassa puheenvuorossaan SDP:n olleen aina paitsi rauhan myös Suomen oman puolustuskyvyn turvaamisen takana. Hän sanoi myös, että sotatoimillaan Putin on onnistunut yhdistämään paitsi Ukrainan myös Euroopan.

– Kyllähän tämä on historiallinen hetki ja myös alleviivaa meidän EU-jäsenyyden turvallisuusmerkitystä. Jos tällaisessa hetkessä EU ja eri jäsenmaat ovat valmiita arvioimaan uudelleen pitkään voimassa olleita keskeisiä periaatteita, niin kyllä siitä mielestäni syntyy myös EU:n tämän hetken suurin voima ja se tulee yhtenäisyydestä. Että ollaan valmiita puolustamaan niitä keskeisiä ja tärkeitä arvoja demokratiasta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.

Heinäluoma sanoo olleensa aiemmin sotilaallisen liittoutumattomuuden kannattaja, mutta olevansa nyt avoimin mielin asiassa.