- Ei tule kysymyksenkään, että mediamme antaisivat lisää näkyvyyttä ilmoitustilan ostajille, toteaa Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen sähköpostitse viitaten kaikkiin Kaleva Median julkaisuihin.

Presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) arveli vastikään Journalisti-lehden haastattelussa, että journalistinen media voisi antaa lisää näkyvyyttä, jos heiltä ostaisi enemmän mainostilaa. Aaltolan mukaan väite perustuu tiedotusvälineiden mainosmyyjien puheisiin.

Aaltolan mukaan koplauksen mahdollisuus on tuotu esiin epämääräisesti.

Sanoman kaupallinen johtaja Tuomas Airisto toteaa, että kyse on hyvin harvinaislaatuisesta väitteestä, jolle toivoo lisäselvitystä. Hän toimii myös hallituksen puheenjohtajana myynti- ja markkinointiorganisaatio Kärkimediassa, jossa hänen mukaansa suurin osa suomalaisista tilattavista sanomalehdistä on edustettuina.

– En ole kuullut mistään organisaatiosta tai markkinalta tällaista väitettä aiemmin, hän sanoo.

KESKISUOMALAISEN toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan on kaukaa haettua, että yksittäinen myyjä voisi luvata journalistisen sisällön puolesta jotain tai pyrkisi vaikuttamaan siihen.

– Tuollainen väite kun esitetään, niin se pitäisi yksilöidä, Kangaskorpi sanoo.

Presidenttiehdokas Aaltola ei ole tarkentanut, mihin mediayhtiöihin hän viittaa. STT pyysi Aaltolalta haastattelua aiheesta. Aaltolan mukaan asiaa selvitellään kampanjassa, ja menee perjantaille ennen kuin hän tietää tilannekuvan.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa, että kun Aaltolan puheet ovat sillä tasolla, että hän on tulkinnut jotakin rivien välistä, ”hänen kokemuksensa jää ihan ilmaan”.

AALTOLAN esittämän väitteen mukainen toiminta on vastoin Journalistin ohjeita, joihin lähes kaikki suomalaiset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet. Ohjeiden mukaan muun muassa journalistista päätöksentekoa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle ja ohjeet edellyttävät, että journalistisen sisällön ja mainosten raja pidetään selvänä.

Kangaskorven mukaan toimituksen ja mainosmyynnin välillä on palomuuri. Jutut tehdään toimituksessa päätoimittajan alaisuudessa, joka määrittelee lehden linjan.

Kalevan Antti Kokkosen mukaan palomuuri mainosmyynnin ja toimituksen välillä on rikkumaton.

- Minkäänlaista koplausta ei missään oloissa tehdä, hän vastasi sähköpostitse.

Kangaskorpi kertoo, että on ollut liki 30 vuotta erilaisissa johtotehtävissä kaupallisessa mediassa ja paljon tekemisissä erilaisten ilmoittajien kanssa, sekä kaupallisten että poliittisten. Sinä aikana hän ei ole törmännyt tapauksiin, jossa mainostila olisi koplattu yhteen journalistisen sisällön kanssa.

- Ainakaan minun tasolla ei ole koskaan tullut vastaan.

Medialiiton mukaan on mahdollista, että löytyy joitakin pieniä, alan itsesääntelyyn sitoutumattomia toimijoita, jotka toimivat toisella tavalla, mutta niiden merkitys on marginaalinen.

- Tämä voisi koskea joitakin pieniä ilmaisjakelulehtiä, jotka eivät kuulu esimerkiksi Uutismedian liittoon eivätkä ole sitoutuneita JSN:ään, Holmberg sanoo.

JULKISEN sanan neuvoston (JSN) tehtävänä on tulkita, noudattavatko Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat hyvää journalistista tapaa.

JSN:n puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan JSN:lle ei ole kanneltu mainostilan ja journalistisen sisällön koplauksista, jotka olisivat koskeneet valtakunnallista tai maakunnallista uutismediaa.

- Ne eivät ole kyllä olleet vaalimainonnan yhteydessä, ne ovat olleet toisentyyppisissä tilanteissa, Hyvönen kertoo STT:lle.

Tapauksista on annettu harvakseltaan myös langettavia päätöksiä.

- Harvakseltaan tulee, mutta kyllä ilmiö on selvästi olemassa, sanoo Hyvönen.

Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten Gloria-lehti sai langettavan päätöksen julkaisemastaan kauneusliitteestä. JSN:n mukaan merkittävän ilmoittajan tuotteet ja tätä edustavat henkilöt saivat liitteessä silmiinpistävän paljon palstatilaa ja kritiikittömiä arvioita.

Hyvönen ei osaa vielä sanoa, ottaako neuvosto kantaa Aaltolan esittämiin väitteisiin. Mahdollisista kannanotoista päätetään JSN:n kokouksissa. Hyvönen kertoo, että seuraavat kokoukset ovat marraskuun alussa.