Talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu on jäämässä viime vuosia hitaammaksi kuluvana ja tulevina vuosina. Epävarmuus talouden kehityksen suunnasta on kasvanut.

Maailmantalouden kasvu vaimenee ja erityisesti euroalueen ja kehittyvien talouksien kasvu hidastuu vuonna 2019. Valtiovarainministeriö arvioi kesäkuussa, että kulutus jatkaa Suomessa vakaata kasvua, mutta investointien ja viennin kasvu uhkaa hidastua. Myös työllisyys kohenee aiempaa hitaammin.

– Tässä tilanteessa on tärkeää, että pidämme kotimaassa talouden kunnossa ja teemme toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja investointeja. Lisäksi vahvistamme ihmisten luottamusta tulevaisuuteen huolehtimalla oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöstä, valtiovarainministeri Lintilä sanoo tiedotteen mukaan.

Hallituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) pienenee. Lintilä kuvasi budjettia menojen osalta etupainotteiseksi.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023.

Työllisyysaste ratkaisee sen, saavutetaanko julkisen talouden tasapainotavoite. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamilta työryhmiltä odotetaan ensimmäisiä ehdotuksia työllisyyttä parantaviksi toimiksi syyskuun alkuun mennessä.

Valtiovarainministerin budjettiehdotuksen määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt toimenpiteet, jotka kohdistuvat eri hallinnonaloille.

Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja nettomääräisesti noin 1 miljardilla eurolla vuonna 2020.

Työllisyyttä edistetään osaamista vahvistamalla ja työnhakijoiden palveluita parantamalla. Suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi esitetään muun muassa, että vuonna 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tällä muun muassa vakiinnutetaan työnhakijoiden 3 kuukauden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja edistetään nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi sujuvoitetaan työlupaprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia. Näillä toimilla pyritään vastaamaan työvoimapulaan.

Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin 10 miljoonan euron lisäystä. Uusien miljardiluokan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäyksellä.

Yritysten ulkomaisten osaajien tuloa Suomeen helpotetaan säätämällä niin sanottu avainhenkilölaki pysyväksi. Samalla esitetään avainhenkilöiden 35 prosentin lähdeveron maltillista alentamista hallitusohjelman kustannusraamissa, todennäköisesti 32 prosenttiin.

Perheiden asemaa esitetään parannettavaksi monin tavoin. Kunnille esitetään määrärahaa muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen. Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää.

Opiskelijoiden toimeentuloa turvataan sitomalla opintoraha indeksiin 1.8.2020 alkaen. Perusturvaa ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa, ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Budjettiesitys sisältää myös kansalaisten arjen turvallisuutta lisääviä toimia. Esityksessä aloitetaan toimenpiteet poliisien määrän kasvattamiseksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelurahoituksen määrää ehdotetaan kasvatettavan vuonna 2020 yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Rahoitus jakautuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kesken. Rahoitusta lisättäisiin etenkin metsien monimuotoisuutta turvaavan vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman rahoittamiseen.

Ilmastotavoitteita edistetään muun muassa investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Lisäksi vauhditetaan ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista maankäyttösektorilla. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen.

Perusväylänpitoon eli teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan lisättäväksi 300 miljoonaa euroa. Yksityisteiden avustustaso ehdotetaan turvattavaksi hallituskaudeksi. Lisäksi esitetään julkiseen henkilöliikenteeseen 20 miljoonan tasokorotusta, joka on tarkoitettu ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa, mitä Lintilä sanoo pitävänsä merkittävänä lisäyksenä.

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen. Alkoholiverotusta seurataan eikä veron korottamisesta päätetä ainakaan vielä. Lintilä on lähestynyt Latvian ja Viron valtiovarainministereitä ja toivoo, että heidän kanssaan voitaisiin neuvotella yhteistä kantaa alkoholiverotukseen, jotta epäterve verokilpailu jäisi sivuun.

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020. Perusturvan etuuskorotukset sekä ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat polttoaineverotuksen nousua pienituloisille. Hallitusohjelman muita energiaverotusta koskevia veromuutoksia ei toteuteta vielä ensi vuonna.

Niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin kohdistuvista panostuksista päätetään myöhemmin talousarviovalmistelun yhteydessä, minkä takia niiden vaikutusta määrärahoihin ja budjetin tasapainoon ei vielä ole huomioitu. Kesän lisätalousarviossa arvioitiin vuodelle 2019 noin 1,7 miljardin euron budjettialijäämää, joten alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljardilla eurolla ensi vuonna. Valtionvelka nousee vuonna 2020 arviolta 109 miljardiin euroon.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 54,8 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin 1 miljardia euroa vuodelle 2019 budjetoituun verrattuna.

Kuntien uudet tehtävät ja velvoitteet rahoitetaan täysimääräisesti valtionosuuksilla.

Kunnille maksettavat valtionosuudet vuodelle 2020 ovat noin 7,3 miljardia euroa, mikä on 1,2 miljardia euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Valtionosuuksien pienentyminen johtuu verotulomenetysten kompensaatioiden (2,3 miljardia euroa) siirrosta omalle momentille. Aiemmin verotulomenetysten kompensaatiot on maksettu kunnille osana valtionosuutta. Näin ollen peruspalvelujen valtionosuus kasvaa noin 1,1 miljardia euroa.

Valtionosuuksissa on huomioitu hallitusohjelman mukaisesti muun muassa varhaiskasvatuspalveluihin tulevat menolisäykset. Näiden kuntien uusien tehtävien ja velvoitteiden valtionosuus on 100 prosenttia. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuuksia 102 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti ensi vuoden talousarvioesityksen kanssa valmistellaan julkisen talouden suunnitelma koko vaalikaudelle.

Tavoitteena on, että Suomen julkinen talous on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainossa vuonna 2023. Valtiolle, kunnille ja sosiaaliturvarahastoille asetetaan tämän tavoitteen kanssa johdonmukaiset rahoitusasematavoitteet.

Valtiovarainministeriö on sisällyttänyt pohjaehdotuksiinsa hallitusohjelman mukaiset pysyvät menolisäykset ja vähennykset. Näiden toimenpiteiden myötä valtion menot lisääntyvät nettomääräisesti noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla. Tähän ei kuulu yritystukia koskevaa 100 miljoonan euron vähennystä, josta työryhmän on määrä antaa ehdotuksensa syksyn budjettiriiheen mennessä.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Niillä edistetään työllisyyttä, julkisten palveluiden tuottavuutta, kestävää kehitystä sekä poikkihallinnollisuutta. Valtiovarainministeriö ja koko hallitus käsittelevät ministeriöiden ehdotukset tulevaisuusinvestoinneiksi myöhemmin elo-syyskuussa, ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta.