Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mika Niikko kommentoi Turkin toimia ja puolustaa hallituksen linjaa: “Kyllä Euroopan unionin pitää linjakkaasti puolustaa ihmisoikeuksia tässä tapauksessa”

Mika Niikko on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

– EU-puheenjohtamaana Suomi toimi oikein, että lähti ajamaan sitä kantaa, että tuomitaan voimakkaasti Turkin toimet. Tässä tilanteessa Suomen pitää osoittaa solidaarisuutta kurdeja kohtaan ja tukea heitä, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko sanoo.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Turkki aloitti eilen hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan. Se pyrkii ajamaan Syyrian raja-alueella olevat kurdijoukot syvemmälle Syyriaan. Turkki katsoo toimintansa syyksi turvallisuussyyt.

Se on kertonut aikeekseen perustaa Syyrian puolelle noin 480 kilometriä pitkän ja 30 kilometriä syvän ”turvavyöhykkeen”. Sinne se sijoittaisi Turkkiin paenneita syyrialaisia pakolaisia.

– Nythän meitä on peloteltu sillä, että jos ei hyväksytä Turkin toimia, he uhkaavat (EU:ta) 3 miljoonalla pakolaisella. Se ei silti ole riittävä syy, että hyväksyisimme Turkin toimet. Kyllä Euroopan unionin pitää linjakkaaksi puolustaa ihmisoikeuksia tässä tapauksessa ja kansakunnan olemassaolon oikeuksia ja asumisrajoja. (Kurdien) asumisalueella on kuitenkin ollut pitkät perinteet, Niikko sanoo.

Niikko pyytää hallitusta käymään vientilupa-asian läpi.

STT  kertoi tänään, että valtioneuvosto myönsi asevientiluvan Turkkiin viimeksi syyskuun 19. päivänä. Lupa koski lennokkien lähetysalustoja, joita käytetään miehittämättömien, harjoitusten maalilennokkitoiminnassa käytettävien ilma-alusten lähettämiseen, kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Uusia vientilupahakemuksia Turkkiin ei Kaikkosen mukaan tällä hetkellä ole käsittelyssä.

Kaikkonen kertoi jo eilen, että uusia asevientilupia ei toistaiseksi myönnetä Suomesta Turkkiin. Hän perusteli päätöstä Turkin hyökkäyksellä ja sillä, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Mika Niikko sanoo, että Turkkiin jo tehty sopimus on todennäköisesti juridisesti sitova. Hänen mukaansa hallituksen pitää nyt miettiä, voidaanko se perua tai siirtää mahdollisesti toteutettavaksi kriisin jälkeen, jos on myös riski, että Suomi joutuu sanktioiden kohteeksi.

– Koska Yhdysvallathan on ilmaissut sen jo, että sanktioita voi tulla myös niille maille, jotka tekevät asekauppaa Turkin kanssa.

Republikaanien taholta on ainakin tehty ehdotuksia sanktioista.

“Historia on opettanut.”

Mika Niikon mukaan nyt pitäisi etsiä nopeita toimia, joilla pyrittäisiin löytämään Turkin kanssa ratkaisu siihen, että eteneminen Syyrian maaperällä rajoittuisi hyvin pieneen alueeseen ja päättyisi.

– Eskaloituessaan kriisi voi levitä esimerkiksi Turkin omalle maaperälle, jos aletaan
ihmisiä surmaamaan ja siviiliuhreja tulee paljon. Historia on opettanut sen, että niillä on tapana levitä hyvinkin laajalle, jos Turkki ei ymmärrä kuunnella kansainvälistä yhteisöä tai muita länsimaita, jotka varottavat kriisin eskaloitumisesta.

– Suomi on valinnut oikean linjan. Vaaditaan EU:ta ja kansainvälisiä yhteisöjä ja USA:ta tekemään kaikkensa, jotta tämä päättyy mahdollisemman nopeasti.

YK:n turvallisuusneuvosto pitää tänään hätäistuntoa Pohjois-Syyrian tilanteen vuoksi.

Juncker reagoi eilen.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi eilen, ettei EU rahoita Turkin suunnitelmia.

– Jos tällä suunnitelmalla luodaan turvavyöhykettä, on turha olettaa EU:n maksavan siitä mitään, Juncker lausui.

Mikäli Pohjois-Syyriaan jokin turvavyöhyke syntyy, Niikon mielestä sen pitäisi tapahtua YK:n mandaatilla ja toimeenpanemana, ”ettei se ole Turkin oma reservaatti, jonne he laittavat pakolaisensa”.

– Näyttää siltä, että pakolaisia ruvetaan kohta työntämään rajan yli Syyriaan. Pitäisi olla suunnitelmat, miten tämä toteutuu inhimillisesti parhaalla tavalla huomioiden kurdien asema ja että Turkin rooli olisi jatkossa mahdollisemman pieni.

Niikko ei ota suoraan kantaa siihen, pitäisikö mahdollista turvavyöhykettä rahoittaa.

– Luulen että se keskustelu tulee ajankohtaiseksi, jos sinne todellisuudessa siirtyy ihmisiä. Joka tapauksessa ihmisten elinolosuhteet pitää tavalla tai toisella varmistaa riippumatta, missä pakolaiset sijaitsevat. Jos sinne ihmisiä siirtyy, eihän raha kulje Turkin kautta vaan hallinnointi tapahtuu jonkin muun toimesta, koska eiväthän he silloin ole Turkin maaperällä.

Miten käy Al-holin?

Pohjois-Syyriassa on myös Al-holin leiri, jossa on myös suomalaisia, niin kutsuttuja Isis-vaimoja lapsineen. Suomi on pitkään painiskellut tilanteen kanssa.

Niikon mukaan nyt tilanne voi Syyriassa johtaa siihen, että kurdien voimavarat tai kiinnostus eivät riitä leirin ylläpitämiseen, mikäli länsimaat hyväksyvät Turkin sotatoimet eivätkä puutu siihen.

Ruotsissa Syyrian kurdien edustaja on jo Niikon tietojen mukaan todennut Dagens Nyheterille, että voi käydä niin, että leiri vain tyhjennetään lähialueille.

Niikko ei muutoin kommentoinut Al-holin tilannetta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE