Ukrainalla on edelleen hallussaan merkittävä lohko Kurskissa elokuisen hyökkäyksensä jäljiltä, mutta Venäjä on kasannut alueelle joukkoja viime aikoina.

-  He ovat jatkaneet yritystä edetä, mutta mitään massiivisempaa hyökkäystä ei ole tapahtunut. Mutta arvioidaan kyllä, että se on tulossa, sanoo erikoistutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta.

Hän uskoo, että lähipäivinä Venäjä saattaa yrittää suurempaa hyökkäystä.

TOISTAISEKSI tilanne Kurskin suunnalla on vaikuttanut tasaväkiseltä, eikä oleellisia muutoksia ole vähään aikaan tapahtunut. Venäjän eteneminen on ollut hidasta: 100 metriä siellä, 100 metriä täällä.

Nyt Venäjä on kuitenkin saanut tuekseen sotilaita Pohjois-Koreasta. Yhdysvaltojen mukaan Venäjälle on saapunut noin 10  000 pohjoiskorealaista, joista ainakin osa on siirretty Kurskin rintamalle. Siellä heitä on jo havaittu taisteluissa venäläisten rinnalla.

Forsström arvioi, että vaikka kaikki pohjoiskorealaiset eivät ole Kurskissa, heitä on siellä tuhansia.

-  Kyllä se tuossa tilanteessa on merkittävä joukko. Se on Venäjälle selkeä etu, että heidän ei tarvitse muualta rintamalta kerätä joukkoja.

ITÄ-UKRAINAN rintamalla tilanne on pysynyt viime viikkoina varsin samankaltaisena. Venäjä etenee monin paikoin, mutta hitaasti. Venäjän painopiste vaikuttaisi Forsströmin mukaan olevan Luhanskin ja Donetskin alueiden saaminen kokonaan haltuunsa.

-  Voimasuhteet ovat aika tasaväkisiä. Venäjällä tietysti on tuliylivoima, ja sen avulla mennään eteenpäin. Mutta mitään murtumista rintamassa ei ole tapahtunut.

Itärintamalla päähuomio alkusyksystä oli Pokrovskin kaupungissa Donetskin alueella. Pokrovsk on Ukrainan asevoimille tärkeä logistinen solmukohta, ja syyskuussa näytti siltä, että kaupungin hallinnasta voitaisiin käydä piankin taisteluita. Venäjän eteneminen on kuitenkin ollut hidasta, ja Pokrovsk on edelleen Ukrainan hallinnassa.

Länneltä Ukraina tarvitsee Forsströmin mukaan tässä tilanteessa vahvistusta erityisesti tykistöön, ohjusjärjestelmiin ja ilmatorjuntaan.

Talven tulolla voi olla jossain määrin hillitsevä vaikutus sodalle. Jos maa jäätyy, se helpottaa jonkin verran moottoroitujen joukkojen toimintaa mutta vaikeuttaa jalkaväen suojautumista.

-  Edelliset talvet ovat osoittaneet, että intensiteetti tulee joka tapauksessa laskemaan vähän, Forsström arvioi.

VENÄJÄ joutuu maksamaan pienistäkin etenemisistä kovan hinnan. Miestappiot ovat viime viikkoina olleet suuria.

-  Puhutaan yli tuhannen miehen päivätappioista. Jos ne pitävät edes puoliksikaan paikkaansa, ne ovat aika huimia lukuja.

-  Tämä on nyt jatkunut koko marraskuun, silloin puhutaan jo kymmenistä tuhansista kaatuneista. Jos mietitään kokonaismäärää, se korealaisten mukaantulo ei isossa kuvassa juuri asioita miksikään muuta. Jos Venäjä ei tee mobilisaatiota ja Ukrainalla on kyky jatkaa tällä tavalla sotaa, Venäjän eteneminen pysähtyy ennemmin tai myöhemmin.

Pohjoiskorealaisten mukaantulo vähentää Forsströmin mukaan myös painetta uudelle mobilisaatiolle, jota Venäjä selvästi haluaa välttää mahdollisimman pitkään. Ukrainakin on kärsinyt miespulasta, koska kaikkia nuoria miehiä ei haluta uhrata rintamalle.

TAUSTALLA vaikuttava tekijä on Ukrainan tärkeimmän tukijan Yhdysvaltojen lähestyvä vallanvaihto.

Sekä Venäjällä että Ukrainalla on intressi saada rintamalinja itselleen mahdollisimman edulliseksi ennen kuin Donald Trump astuu 20. tammikuuta valtaan Yhdysvalloissa. Trumpin arvellaan presidenttinä alkavan painostaa osapuolia neuvottelupöytään.

Venäjä haluaisi Forsströmin mukaan saada haltuunsa Ukrainan alueet, jotka se on julistanut itselleen kuuluviksi, jotta sillä olisi mahdollisimman hyvä neuvotteluasema. Toisaalta Ukraina ajattelee, että näin ei missään tapauksessa saa tapahtua ja tekee kaikkensa estääkseen Venäjän etenemisen.

-  Kyllä tämä aika pattitilanne on siinä suhteessa. Mutta en myöskään näe neuvotteluasetelman olemassaoloa tällä hetkellä, kumpikaan osapuoli ei ole valmis neuvottelupöytään, Forsström sanoo.

Anssi Rulamo / STT