Kysymyksen aiheena oli työllisyys ja se, miten näiden maiden hallitukset turvaavat toimivan sopimusyhteiskunnan.

Mikkosen saamassa vastauksessa hallitukset korostavat toimivien puitteiden tärkeyttä vuoropuhelun toteutumisessa työmarkkinoilla.

Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin hallitukset vastasivat äskettäin Mikkoselle. Kaikki hallitukset nostivat esiin rajaestetyön, jossa torjutaan erilaisia rajaesteitä Pohjoismaiden työmarkkinoilla työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

MIKKOSEN kysymys koski sitä, miten eri maiden hallitukset toimisivat, jos maassa rajoitettaisiin työntekijöiden ammatillisia järjestäytymis- ja työtaisteluoikeuksia siten, että ne eivät toteutuisi kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

– Kaikki korostivat työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja lakko-oikeutta. Jos lainsäädännössä ilmenee puutteita, ne pyritään ratkaisemaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Esimerkiksi Norjassa perustettiin äskettäin työryhmä, joka käsitteli ILO:n kritiikkiä siitä, miten Norjan viranomaiset ovat toisinaan puuttuneet lakkoihin, joita ei voida perustella välttämättömien palvelujen turvaamisella yhteiskunnassa. Samanlaista neuvotteluvalmiutta toivoisi Orpon hallitukselta, erityisesti kun kansainvälisen työjärjestö ILO:n osastopäällikkö Corinne Varghan kehotti hallitusta etsimään ratkaisuja, jotta sen lakiehdotukset heijastaisivat paremmin kaikkien osapuolten näkemyksiä, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Mikkonen kysyi myös, mitä mieltä hallitukset ovat henkilöstön edustuksesta yritysten hallituksissa.

– Hallitukset korostivat työntekijöiden tiedonsaantioikeuden tärkeyttä ja sitä että heillä on asianmukainen edustus ja vaikutusmahdollisuudet yrityksen toiminnassa. Tanskalla, Norjalla ja Ruotsilla on pitkät perinteet lainsäädännöstä henkilöstön edustuksesta yritysten hallituksissa. On todellakin korkea aika, että lisäämme Suomessa työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon työelämässä. Silloin kaikki voittavat. Myös yritysjohtajat saavat arvokasta tietoa työntekijöiden arjesta.