Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Kotimaa

Miksi 15 000 annoksen rokote-erä oli päästä vanhenemaan ja voiko vastaava tapahtua uudestaan?

iStock

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS tiedotti viime perjantaina, että Uudellamaalla käynnistetään kolmansien koronavirusrokotusten antaminen välittömästi. HUS Apteekissa vanhenemassa oleva rokote-erä oli saatava hyödynnettyä nopeasti.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyse oli peräti 15 000 rokotteesta.

Eilen HUS tiedotti, että erästä saatiin käytettyä noin 13 000 annosta immuunipuutteisten henkilöiden ja sote-työntekijöiden kolmansiin rokotuksiin. HUS oli tyytyväinen tulokseen ja kiitti kuntia yhteistyöstä.

Minkä takia 15 000 Modernan koronarokotteen erä pääsi vanhenemaan? Onko mahdollista, että vastaavia ongelmia syntyy Suomessa myöhemminkin?

Tähän vastaavat Demokraatille toimialajohtaja Kerstin Carlsson HUS Apteekista sekä johtava asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Niin Pfizerin kuin Modernan rokotteet säilyvät varastotiloissa pakastimessa noin puolisen vuotta.

Kun ne on otetaan varastosta pois jääkaappilämpötilaan rokotuksia varten, säilyvyys on kuukauden. Tämän vuoksi 15 000 rokotteen erä piti saada nopeasti käyttöön.

Miksi sitten noin iso erä oli otettu pakasteesta pois? Syntynyt uhka 15 000 rokotteen menosta hukkaan oli Kerstin Carlssonin mukaan monen asian summa. Hän taustoittaa, että jo juhannuksen jälkeen kuntiin meni vähemmän rokotetta kuin sinne oli kohdennettu.

– Heinäkuun aikana oli muutama viikko, jolloin ilmoitimme THL:lle, että emme tarvitse lisää rokotteita.

Carlsson jatkaa, että elokuussa kuitenkin oletettiin, että ihmisten palatessa kesälomilta ykkösrokotteiden ottaminen kiihtyy. Lisäksi koululaisia alettiin rokottaa. Vastoin odotuksia rokotusten määrät jäivät odotettua pienemmiksi ja myöskään 20–30-vuotiaat eivät menneet niin hanakasti rokotuksiin kuin oli odotettu. Näistä syistä rokotteet olivat vanhentua.

Carlssonin mukaan enää sairaala-apteekkeihin ei tule viikoittain automaattisesti tiettyä määrää koronarokotteita, vaan niitä otetaan sisään tilausten mukaan. Hänen mukaansa näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa rokotteita uhkaisi mennä vastaavalla tavalla hukkaan.

Valtakunnan tasolla tilanne on tällä hetkellä myös hyvä. THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että Modernan ja Pfizerin koronarokotetoimitukset Suomeen jatkuvat ja kaikki toimitukset otetaan vastaan.

Suomeen ei ole tullut vielä niin paljon rokotteita, että niillä saataisiin rokotettua kahteen kertaan kaikki suomalaiset. Tosin 80 prosentin rokotuskattavuuteen rokotteet jo Kontion mukaan riittäisivät.

Kontio toteaa, että tähän asti rokotteiden kanssa on eletty melkein kädestä suuhun. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Kontion mukaan periaatteessa olisikin mahdollista, että myös pakastimessa olevia rokotteita menisi vanhaksi.

– Mutta nyt ei ole sellaisia eriä, jotka olisivat vanhenemassa. Ei tietenkään uusimpia eriä laiteta heti pistettäväksi vaan edetään vanhimmasta päästä, hän huomauttaa.

Kontion mukaan Suomessa on myös ollut toinen tilanne, jossa isompi määrä rokotteita oli mennä vanhaksi. Tällöin puhuttiin kuitenkin sadoista, ei tuhansista annoksista.

Hän kertoo, että eurooppalaiset valtiot ovat keskeyttäneet rokotetoimitukset, jos niille ei ole ollut maissa riittävää käyttöä. Tällä on vältetty rokotteiden vanheneminen. Rokotteita on näissä tapauksissa ohjattu muille EU-maille ja Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAX-ohjelman kautta lahjoituksina köyhille maille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi viikonloppuna Ylelle, että Suomi on jo varannut koronarokotteen kolmannen annoksen kaikille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille kansalaisille. Asiasta on tehty hankintasopimukset.

Kuuden viikon alle ei haluta mennä.”

Tällä hetkellä THL on ohjeistanut kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä.

Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla.

– Tästä on päätetty todella suuren varovaisuusperiaatteen mukaisesti ihan siihen perustuen, että meillä ei ole vielä asiasta tietoa, Kontio perustelee alle 30-vuotiaiden rajoitusta.

THL ohjeisti syyskuun alussa, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon.

– Koronaviruksen nopeasti leviävä deltamuunnos on muuttunut valtavirukseksi Suomessa, ja siksi kunnat voivat harkita, onko annosvälin lyhentämiseen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia. THL ei kuitenkaan suosittele kuutta viikkoa lyhyempää annosväliä, koska silloin rokotuksen tuottama immuunivaste jää elimistössä heikommaksi kuin yli kuuden viikon välillä, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek totesi tuolloin tiedotteessa.

THL:n ehdotukset ja suositukset ovat yhteneviä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksen kanssa.

Tällä hetkellä THL siis suosittelee kaikkien Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden annosväliksi 6–12 viikkoa.

– Kuuden viikon alle ei haluta mennä, Hanna Nohynek sanoo Demokraatille.

Hänen mukaansa kuuden viikon rajalla on tutkimuksellinen perustansa.

– Sen yli kun mennään, immunologiset responssit ovat selvästi voimakkaampia, hän selvittää.

Nohynekin mukaan kuusi viikkoa on siis raja, jossa koronalta suojaavia vasta-aineita syntyy enemmän ja myös solusitoinen immuniteetti kehittyy paremmin kuin ajallisesti pienemmällä annosvälillä.

Myös Mia Kontio sanoo, että yksilötasolla ei ole vielä täsmällistä tutkimuksellista tietoa siitä, minkälaisen eron koronarokotteen tehoon tuo se, jos se on annettu kuuden, kahdeksan tai 12 viikon jälkeen.

Kontio arvioi, että yksilön kannalta pitkä aikaväli on immunologisesti parempi.

Tietoa on kuitenkin hänen mukaansa siitä, että alle kuuden ja yli kuuden viikon väleillä on selkeää eroa tehossa. Tämän vuoksi mahdollisuus antaa rokotteen toinen annos kuuden viikon päästä on lääketieteellisesti perusteltu.

Suomessa päätökset annosvälin pituudesta perustuvat myös epidemiologiseen tilanteeseen.

– Täytyy ottaa kokonaisuus huomioon. Katsoimme, että 12 viikosta 6 viikkoon rokotteen tehoon ei erittäin todennäköisesti tule merkittävää eroa, Kontio sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE