Politiikan tutkija Mikko Majanderin mukaan uudet vaalit alkavat Ruotsissa vaikuttaa pikku hiljaa todennäköisiltä.

– Hämmästelen kuinka koville liberaalien ja keskustan tuki demareille ottaa. Henkiset kynnykset tuntuvat olevan korkeat. Löfvenin vähemmistöhallitus pystyi jatkuvasti hakemaan päätöksilleen tukea myös porvaripuolelta, miksi hallituksen muodostaminen on niin hiton vaikeaa, Majander kysyy.

Liberaalit ja keskusta ovat Ruotsissa menettäneet kannatustaan torjuttuaan hallitusyhteistyön kokoomuksen Ulf Kristerssonin kanssa. Syynä ratkaisuun oli kategorinen kieltäytyminen oikeistopopulististen ruotsidemokraattien tuesta, jota Kristerssonin johtama hallituskoalitio olisi toimiakseen edellyttänyt.

– Blokkipolitiikka-ajattelussa elettiin Ruotsissa liian pitkään ja paljon tiukemmin kuin elävä elämä ja poliittinen ympäristö muuttuivat. Järjestelmä ei elänyt ajassa vaan oli vanhaa maailmaa.

Kun vaalit päättyivät Ruotsissa 1970-luvulla tasapeliin, ei eletty vielä blokkipolitiikan aikaa.

– Vaikka porvaripuolueiden ja sosialidemokraattien asetelma oli silloinkin tasavahva, hallitseminen jatkui ja Palme oli pääministerinä. Nyt ei saada edes hallitusta kasaan.

– Tässä tulevat esiin kunniakysymykset. Jonkun pitäisi syödä sanansa ja joustaa, jolloin välittömästi sanottaisiin, että hän on pettänyt äänestäjät ja lupauksensa. Politiikka on monipuoluejärjestelmässä sellaista, että jos kompromisseja ei tehdä, joudutaan jumiin.

Majanderin mukaan demokratiaa ei pitäisi ajatella ostopalvelun kaltaisena.

– Pettäminen on ruma ja voimakas sana. Kun edustuksellisessa demokratiassa annetaan mandaatti, äänestäjien pitäisi luottaa poliitikkojen arvostelukykyyn. Ostopalvelun sijaan demokratiassa delegoidaan päätäntävaltaa edustukselliselle elimelle. Kun asia ajateltaisiin näin, syntyisi luovemmat mahdollisuudet ratkaista hankalia tilanteita.

Blokkivaaleja on Majanderin mukaan markkinoitu puhumalla äänestäjän kuluttajansuojasta. Hän pitää Ruotsin hallitussotkua esimerkkinä siitä, mihin blokkijärjestelmä voi pahimmillaan johtaa.

– Jos äänestämisestä tehdään markkinatapahtuma, idea on toisentyyppinen kuin edustuksellisessa demokratiassa.

Parit vaalit sitten Suomessakin tehtiin kynnyskysymyksiä. Sitten huomattiin, että ne ovat hankalia ratkaista. 

– Nähtiin, että ne johtavat huonoon tilanteeseen.Nyt meillä ollaan paljon varovaisempia, Majander sanoo ja mainitsee esimerkkeinä ydinvoiman lisärakentamisen, Kreikan tukipaketit ja viime vaaleja edeltäneen koulutuslupauksen.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson on jo vaatinut puolueelleen pääsyä hallitusneuvotteluihin tai sitten pikaisia uusia vaaleja. Majanderin mukaan tilanne ei välttämättä käänny ruotsidemokraattien eduksi.

– Äänestäjät ehkä haluavat selkeämmän vaihtoehdon, ruotsidemokraattien kannatuksen kasvaminen ei sitä ruotsalaisille olisi.