Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Miksi ihmeessä vakoilupallo eikä satelliitti? – nyt puhuu asiantuntija

AFP / LEHTIKUVA / CHASE DOAK
Kiina on kiistänyt, että USA:n yllä liikkunut pallo olisi vakoilupallo.

Yhdysvaltojen yllä liiteli päivien ajan epäilty kiinalainen vakoilupallo. Mutta miksi käyttää vakoilupalloa, kun Kiinalla on myös vakoilusatelliitteja?

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Uutiskanava Sky Newsille puhunut puolustusalan asiantuntija, professori Michael Clarke tiivisti vastauksen kahteen asiaan: vakoilupallojen suurin etu satelliitteihin verrattuna on, että niillä voi tähystää samaa paikkaa pitkän aikaa, ja samalla pallot ovat merkittävästi halvempia tuottaa ja lähettää kuin satelliitit tai dronet.

Maata matalalla kiertoradalla kiertävä satelliitti ei voi pysähtyä tarkkailemaan tiettyä kohdetta. Ja koska maapallo pyörii, yhden sijainnin jatkuvampaan tarkkailuun vaaditaan useampi satelliitti, ja silloinkin tarkkailu voi kestää vain kymmenisen minuuttia kerrallaan.

Vakoilupallot liikkuvat tuulen mukana, mutta samalla niillä on rajoitettu kyky liikkua myös itse esimerkiksi korkeutta muuttamalla. Eri korkeuksissa tuuli voi olla erisuuntainen.

MODERNIT vakoilupallot ovat täynnä huipputeknologiaa alkaen suurresoluutiokameroista ja tutkista, pitäen sisällään todennäköisesti myös signaalitiedusteluun kykenevää laitteistoa. Aurinkopaneelit tuottavat tarvittavan sähkön, ja tietoliikenneyhteys satelliitin kautta tarjoaa vakoilupallon käyttäjälle todennäköisesti reaaliaikaista dataa. Elektroniikka on 2000-luvulla pienentynyt niin paljon, että pallon kyytiin voidaan panna melkein minkälaista laitteistoa tahansa.

Uutiskanava CNN:lle puhunut Yhdysvaltain ilmavoimien eversti (evp) Cedric Leighton arveli, että epäilty kiinalainen vakoilupallo saattoi kuunnella matkapuhelin- ja radiosignaaleja. Kun pallon havainnot yhdistetään tietoon muista vakoiluoperaatioista, kokonaiskuva täydentyy.

Viime elokuussa yhdysvaltalainen turvallisuusalan yritys Sierra Nevada ilmoitti toimittavansa Britannian puolustusministeriölle korkealla lentäviä, miehittämättömiä valvonta- ja tiedustelupalloja. Myös Yhdysvallat on suunnitellut ja kokeillut pallojen käyttöä omalla maaperällään, kertoi Politico-lehti viime vuonna.

KIINA on vahvistanut, että myös Latinalaisen Amerikan yllä leijaillut ilmapallo on ollut kiinalainen. Kiina ei puhu taaskaan vakoiluilmapallosta. Sen sijaan Kiinan lausunto on pitkälti samanlainen kuin maan aiemmat kommentit, jotka koskivat Yhdysvaltojen yllä leijaillutta palloa.

Kiinan ulkoministeriö kuvailee toistakin palloa “siviililuonteiseksi” miehittämättömäksi ilma-alukseksi. Ministeriön mukaan ilmapalloa käytettiin lentokokeiden tekemiseen.

Ministeriö sanoo aluksen poikenneen reitiltään ja eksyneen vahingossa Latinalaisen Amerikan sekä Karibian ylle.

- Ilma-alus poikkesi merkittävästi oletetulta kurssiltaan sään ja aluksen rajoitetun ohjattavuuden vuoksi, Kiinan ulkoministeriön edustaja Mao Ning sanoi lehdistötilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

- Alus ajautui vahingossa Latinalaisen Amerikan ja Karibian ilmatilaan.

Ningin mukaan Kiina on ollut yhteydessä “asiaankuuluviin tahoihin” ja hoitaa tapausta asianmukaisesti.

YHDYSVALTAIN puolustusministeriö kertoi viime viikolla kahdesta epäillystä vakoiluilmapallosta. Näistä ensimmäinen havaittiin Yhdysvaltain yllä torstaina. Yhdysvallat ampui pallon lauantaina alas Etelä-Carolinan osavaltion rannikolla.

Sunnuntaina Kiina ilmaisi voimakkaasti olevansa tyytymätön Yhdysvaltain päätökseen. Kiinan mukaan ilmapallo oli miehittämätön ilma-alus, joka tarkkaili säätä ja oli vahingossa ajautunut pois kurssiltaan.

Perjantaina Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi toisesta pallosta, joka oli havaittu Latinalaisen Amerikan yllä.

Tämän jälkeen Kolumbian ilmavoimat kertoi havainneensa esineen, jonka tuntomerkit vastasivat ilmapalloa. Ilmavoimat kertoi tarkkailleensa palloa, kunnes esine poistui Kolumbian ilmatilasta.

Kolumbia on ilmoittanut suorittavansa tutkimuksia yhdessä muiden valtioiden ja laitosten kanssa selvittääkseen ilmapallon alkuperän.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE