Hallitus aikoo tehdä suuren muutoksen siihen, miten valtio jakaa kunnille annettavaa rahapottia kuntien kesken. Nykyjärjestelmä kohtelee kuntia erittäin vaihtelevasti, sillä siinä on edelleen haamuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.

Osa kunnista odottaa uutta reilumpaa jakoa, osa taas hyötyy nykytilanteesta.

Lokakuussa Ikonen ilmoitti, että valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Alun perin se piti saada voimaan vuonna 2026, nyt tavoite on vuodessa 2027.

- On selvää, että tietysti kuntavaalit eivät varmasti helpota tämän vaikean aiheen käsittelyä, mutta kyllä syy tähän lisäaikatarpeeseen löytyy tällä kertaa muualta, sanoo Ikonen STT:lle.

- Ihan tästä itse asiasta, sen monimutkaisesta luonteesta ja halusta saada tätä järjestelmää vietyä eteenpäin.

UUDISTUKSEN parissa ovat helmikuusta asti työskennelleet selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä. He molemmat arvioivat STT:lle, että aikataulu oli jo alun perin tiukka.

Ikosen mukaan alkoi olla ilmeistä, ettei alkuperäinen aikataulu enää ollut mahdollinen. Hänen mukaansa lisäselvityksiä tarvitaan vielä esimerkiksi siitä, miten sote-uudistuksen jättämät jäljet korjataan.

- Mitä enemmän tietoa on ollut, sitä enemmän on nähty, miten rikki tämä meidän koko valtionosuusjärjestelmämme on tällä hetkellä, Ikonen sanoo.

Tällä hetkellä samanlaisten kuntien valtionosuudet voivat poiketa toisistaan suuresti, ja osa kunnista joutuu jopa maksamaan valtiolle negatiivisia valtionosuuksia. Taustalla ovat niin sanotut sote-erät, joilla on tasattu sote-uudistuksen vaikutuksia kunnille. Suuret muutokset niihin voisivat toisaalta heilauttaa joidenkin kuntien taloutta rajusti.

Kyse ei ole eroista esimerkiksi suurten ja pienten kuntien välillä tai maaseudun ja kaupunkien välillä. Jokaisessa kuntaryhmässä ympäri Suomea on sekä voittajia että häviäjiä.

- Meidän on tarpeen katsoa ihan tällaista kuntakohtaistakin tarkastelua.

Hallituksen sisäisistä riidoista viivästyksessä ei ole kyse, sillä uudistusta ei ehditty vielä käsitellä poliittisesti.

Poliittista keskustelua tosin herättänee ainakin raportti, joka selvityshenkilöiden työn tuloksista julkaistaan vielä tänä vuonna.

SELKEÄ poliittisesti jakava päätös on, pitäisikö tuuli- ja aurinkovoimaloista saatuja tuloja tasata kuntien kesken. Tällä hetkellä niistä saatuja kiinteistöverotuloja ei huomioida tasauksessa, vaikka ydinvoimalat huomioidaan.

Tasaamiseen olisi haluja erityisesti Itä-Suomessa, missä tuulivoimaa on vähemmän kuin lännessä. Myös valtiovarainministeriön virkamiehet ovat puhuneet asian puolesta.

Ikonen korostaa, että selvityshenkilöillä on vapaus selvittää asiaa.

- Mutta sitten kun tullaan hallituksen poliittiseen tahtotilaan, me olemme kuitenkin sanoneet, että me haluamme olla puhtaan energian suurvalta. Meidän iso tavoitteemme on edistää puhtaan energian investointeja.

Ikosen mukaan uudistuksen ei tulisi vaarantaa tätä. Hänestä tulee huolehtia, että kunnilla on jatkossakin kannustimet investoida tuulivoimaan ja puhtaaseen energiaan.

Toinen asiakysymys koskee maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. Erityisesti suurissa kaupungeissa on toivottu, että vieraskielisen väestön aiheuttamat kustannukset otettaisiin valtionosuuksissa huomioon mahdollisimman suurella painoarvolla.

Ikosen mukaan myös tämä on yksi seikka, josta tarvitaan vielä lisäselvitystä.

ONKO mahdollista, että kuntien valtionosuuksista leikattaisiin hallituksen puoliväliriihessä kuntavaalien jälkeen?

- Toivon, että ei. Todella toivon, Ikonen sanoo.

Ikonen toteaa, että kuntatalouden tilanne on muutamien poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen jälleen vaikea. Hyvän hetken taustalla olivat muun muassa koronatuet, yleinen taloustilanne ja sote-kiinteistöjen myymiset.

STT / Anni Keski-Heikkilä