Erityisen selkeästi turpo-vire näkyy pääministeripuolue kokoomuksen kampanjassa, jonka yhteydessä järjestetään Rauhassa ja valppaana -kiertue. Kokoomus ruokkii kiertueellaan turvallisuus- ja varautumisteemaista kansanlaiskeskustelua, joilla se haluaa vastata epävakaan maailmantilanteen luomiin huoliin.

Myös oppositiossa osataan. SDP:n Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma tiedotti tiistaina aamulla haluavansa Helsingistä turvallisuuden ja varautumisen jättiläisen. Heinäluoma kaipasi Helsinkiin lisää muun muassa poliisien ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla ehkäistään jengiytymistä.

POLITIIKAN tutkijan, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessorin Hanna Wassin mielestä turvallisuusteeman painottuminen on nykytilanteessa ymmärrettävää.

– Eivätkä pelastustoimi tai kouluturvallisuuskaan ihan turhanpäiväisiä asioita ole.

– Jos maailma paukkuu ympärillä ja me sulkeudumme omaan sote-vakuumiimme, niin en tiedä tekeekö se hyvää sote-asioille tai ihmisten yleiselle luottamukselle siihen, että politiikka kykenee ylipäänsä tuottamaan ratkaisuja koko ihmiskunnan hyvinvointia uhkaaviin ongelmiin.

TURVALLISUUDESTA on tullut Wassin mukaan politiikassa kansainvälinen megatrendi. Hän mainitsee turvallisuustiheän ympäristön, joka määrittää nykyisin näkökulman lähes kaikkeen.

– On se sitten talouden kestävyyttä, jotta puolustussatsauksiin on varaa tai sosiaalista kestävyyttä siten, että eri väestöryhmien hyvinvointierojen kaventamisella haetaan resilienssiä ja yhteiskunnallista koheesiota.

Turvallisuuden suosiota vaaliteemana saattaa osaltaan selittää myös puolueiden laskelmointi. Paitsi että sota ja varustautuminen kiinnostavat kansaa ja tiedotusvälineitä, taustalla voi Wassin mukaan olla myös väestörakenteen muutos.

– Jos katsoo väestötilastoja, suurimpia kohortteja ovat vuosina 1990 ja 1992 laman aikana syntyneet. Olemme Pilvi Torstin kanssa tutkineet suomalaisten sukupolvien avainkokemuksia. Laman aikana syntyneillä niitä ovat koulusurmia, terrorismia ja terrorismin vastaista sotaa.

LAMASUKUPOLVELLE on Wassin mukaan ominaista hallitsemattomuuden kokemus, jota poliittisen ympäristön turvattomuus ruokkii.

– Voisin olettaa, että kovan turvallisuuden kysymykset ja muidenkin ongelmien turvallisuuskehykset osuvat heissä aika otolliseen maaperään.

Puolueiden kiikarissa ovat erityisesti helpommin sohvalle jäävät miesäänestäjät, jotka ovat aiemmin suosineet perussuomalaisia tai oikeistokonservatiivisia ehdokkaita. Osa kuuluu itsensä globalisaatiossa syrjäytyneiksi kokevien joukkoon. Politiikalta he eivät koe saaneensa mitään.

– Ehkä kuri ja järjestys on se kulma, joka puhuttelee syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Se on aika klassinen radikaalioikeiston äänestäjätyyppi, joka halveksuu hallitsemattomaksi kokemaansa politiikkaa ja ihailee kovia otteita ja määrätietoista johtajuutta.

WASSIN johtamassa NATOpoll-tutkimushankkeessa kerätyissä kyselyaineistoissa näkyy kansainvälisessä tutkimuksessa havaittu taipumus hahmottaa ympäristö nollasummapelinä, jossa menestys on mahdollinen vain jonkun toisen kustannuksella.

– Siinä asettuvat aina intressit vastakkain. On se sitten syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien, sosiaalipummien tai etuja ansaitsevien, turvallisuutta tarvitsevien tai turvallisuutta vaarantavien tai eri valtioiden välistä kilpailua.

Toinen aineistossa korostuva asia on vahva kansalliseetos.

– Jos pitää tehdä valintoja, niin oma maa ensin. Se sopii myös nykyiseen ulkopoliittiseen doktriiniin, arvopohjaiseen realismiin. Ei voida loputtomiin olla solidaarisuussyleilijöitä, vaan on järkevää ja pragmaattista pitää oma piha ensin puhtaana ja oma torppa tärkeysjärjestyksessä etusijalla.

– Nämä ovat aika karuja asennemuutoksia aikaisempaan nähden.

YLLÄTTÄEN Wass lisää, ettei turvallisuus ole vaaliteemaksi kovin hyvä, koska puolueet ja äänestäjät ovat aiheesta liian samanmielisiä. Wassin mukaan teeman hankaluus näkyi viime viikon Ylen vaalitentissä, jossa pääministeri Orpo nosti esiin sisäisen turvallisuuden ja väestön terveys- ja hyvinvointierojen välistä suhdetta.

– Keskustelusta ei tullut juuri mitään, koska kaikki totesivat sen olevan keskeinen prioriteetti.

Myös Naton tulevan puolutusbudjettitavoitteen, jonka Yhdysvallat on asettanut etukäteispuheissaan korkeimmillaan jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, voi Wassin mukaan nähdä liittyvän julkisen terveydenhuollon tulevaisuuteen ja sitä kautta aluevaaleihin.

– Satsaukset puolustusmenoihin alkavat olla jo niin huomattavia, että kyllähän se ennen pitkää on jostakin pois. Vaikka puolustusmenot ovat menokehysten ulkopuolella ja ne siirrettäisiin EU:ssa finanssipoliittisten sääntöjen ulottumattomiin, niin ei kai näin isoja satsauksia voi loputtomasti tehdä niin, etteikö se missään näkyisi.

– Valtiovarainministeri on jo esittänyt, että puolustusinvestointien realisoituessa on löydettävä budjetista tilaa, jotta velanottoa ei tarvitsisi kasvattaa.

ORPON hallitus kertoi keskiviikkona nostavansa Suomen puolustusmenot vuoteen 2029 mennessä vähintään kolmeen prosenttiin bkt:sta. Samaan aikaa hallitus valmistautuu tekemään lisää säästöjä sotesta ja sosiaalipalveluista.

Wassin mukaan Guns vs butter -asetelmasta on merkkejä myös muualla Euroopassa. Naton pääsihteeri Mark Rutte on herätellyt keskustelua Euroopan maiden sosiaaliturvan tasosta, jotta rahat riittäisivät puolustusinvestointeihin.

Julkisten palveluiden ohella myös ympäristö uhkaa jäädä turvallisuusteeman jalkoihin.

– NATOpoll-hankkeemme kyselyaineistot kertovat aika karua kieltä sen osalta mitä tapahtuu ympäristön, ilmaston, luontokadon ja kehitysyhteistyön kaltaisille teemoille. Ne nähdään sekundaarisia kovan turvallisuuden kysymyksille. Ihmiset tekevät tällaisia priorisointeja mielessään.

LÄHES mitä tahansa voi Wassin mukaan myydä turvallisuudella.

– Tämä liittyy myös resursseista käytävään keskusteluun. Kun on turvallisuudesta on kyse, piikki on auki.

– Jopa perussuomalaisten kannattajille, jotka ovat suhtautuneet yhteisvelkaan hyvin kriittisesti, on yhtäkkiä ihan ok, kunhan rahat käytetään oman puolustusteollisuuden tai Euroopan sisäisen varustautumisen vahvistamiseen, aikuistumiseen tai miehistymiseen.

PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomukselle turvallisuuteen keskittyminen voi olla keino myös väistää kiusallista keskustelua sote-leikkauksista. Turvallisuuden voi ajatella myös lisäävän kansalaisten luottamusta puolueeseen, jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittinen värisuora.

– Kokoomuksella on hyvin vahva omistajuus aiheeseen paitsi näiden positioiden kautta mutta myös sanoitusten kautta, joita syntyy nyt joka päivä. Arvopohjainen realismi mahdollistaa hyvin paljon erinäköisiä linjauksia ja ratkaisuja, mutta kun se on käsitteenä itsessään aika joustava, niin sille täytyy jatkuvasti tuottaa sisältöä. Se korostaa niiden toimijoiden roolia, jotka ovat keskeisessä asemassa tulkitsemassa turvallisuustilannetta ja perustelemassa tehtyjä ratkaisuja.