SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto (kuvassa) kysyi, miksi hallitus on valinnut linjakseen vaikeuttaa nuorten asumista ja mahdollisuuksia omaan kotiin. Hän mainitsi muun muassa kohtuuhintaisen asumisen alasajon, opiskelu- ja nuorisasuntojen rakentamisen jäädyttämisen, asumistuen massiivisen leikkauksen ja veronkorotuksen ensiasunnon ostajalle.

– Kaikessa on kyse nuorten arjesta ja ennen muuta tulevaisuuden näkymistä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) myönsi, että tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuu ikäviäkin leikkauksia. Opiskelijat ovat heitä.

SDP:SSÄ herätti ihmetystä laajemminkin, miksi ”uutispommi” ensiasunnon ostajien verovapauden poistamisesta ilmoitettiin vasta lokakuussa.

Hänen mukaansa tästä olisi voitu kertoa kesällä, tai budjettiriihessä.

– Päätitte pimittää tietoa niin pitkään, että monella nuorella ei ole mahdollisuutta hankkia omaa kotia loppuvuoden aikana, ehtiä asuntokaupoille. Miksi?

PURRA huomautti, että tämän päätöksen ansiosta ensiasunnon ostamisessa on näkynyt selvä piikki. Hänen mukaansa asunnon ostaminen itse asiassa helpottuu, kun nuoret seuraavissa asuntokaupoissa tulevat hyötymään.

– Jos ihmisellä ei ole varaa maksaa tätä veroa, hänellä ei todennäköisesti ole varaa myöskään asuntolainaan, valtiovarainministeri arvioi.

Kun selkeää vastausta ei hallituksesta kuulunut, miksi päätöksestä kertomista venytettiin lokakuulle, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kysyi asiaa vielä kertaalleen. Purra totesi, että hallitusohjelmasta löytyy asiasta kirjauksia: ”Kannustan lukemaan hallitusohjelmaa ja sen liitteitä tarkemmin”, hän tyytyi toteamaan.

VÄHEMMÄLLE huomiolle on jäänyt vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mielestä nuorten kuntoutusrahan laskeminen vähimmäispäivärahan tasolle. Tämä leikkaus osuu suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, hän painotti.

– Hallituksen omassa esityksessä arvioidaan, että leikkausten seurauksena nuorten eläkepäätösten määrä voi kasvaa ja niillä voi olla jopa negatiivisia työllisyysvaiktuksia. Mikä järki tällaisessa on?

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tämä on osa kuntoutustasojen yhtenäistämistä. Hän totesi, että muutokset eivät koske jo kuntoutuspäätöksen saaneita vaan tulevaisuuden kuntoutusetuuksia.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta puolestaan halusi vastausta, miksi hallitus ei rakenna Suomea, joka olisi jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen vaan on syventämässä lapsiperheköyhyyttä tietoisesti.

Grahn-Laasonen huomautti tähän, että viime hallitus ei toteuttanut lasten ja nuorten terapiatakuuta, tämän hallituksen ohjelmassa se on.

OPISKELIJOIDEN ahdinkoa käsiteltäessä mentiinkin sitten sivupoluille eli eläkeläisiin. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne herätti eilen hämmennystä esittämällä hallitukselle julkisen talouden tasapainottamista jarruttamalla työeläkkeiden nousua.

– Alkuun selvennys, en ajattele, että 13 500 euron vuosityöeläkettä saavat olisivat hyvätulosia, en todellakaan. Pienimmät työeläkkeet ovat varsin matalia ja eläkeköyhyys on vakava ongelma, hän totesi kyselytunnilla.

Vihreät ei siis hänen mukaansa esitä työeläkkeiden leikkaamista vaan niiden korottamista ”tässä tilanteessa hieman maltillisemmin”.

– Silloin leikkauksia ei tarvitsisi kaataa niin kohtuuttomasti nuorten niskaan. Miten hallitus varmistaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden taloutta tasapainottaessaan, Harjanne kysyi.

Grahn-Laasonen sanoi ihmettelevänsä, että vihreät puuttuu eläkkeisiin, ja korosti hallituksen linjanneen, että eläkkeistä ei leikata.

– Pyrimme kohdistamaan toimia niin, että ne kohdistuisivat ihmisiin, joilla on parantaa tilannettaan työtä tekemällä. Opiskelijoiden kohdalla ymmärrän kritiikin, mutta Suomi on tämänkin jälkeen erittäin hyvä maa opiskelijoille. Täytyy todeta, että pienituloisuus, erityisesti korkeakouluopiskelijoilla, on yleensä hyvin lyhytaikaista.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja Ben Zyskowicz heitti, että vihreät nähtävästi menettivät viime eduskuntavaaleissa ne kaksi viimeistä eläkeläisäänestäjäänsä, kun puolue esittää nyt pienituloisten eläkeläisten verotuksen kiristämistä. Hän varmisteli Purralta, ettei hallitus ole ottamassa tällaista ”lyömistä” omaksi politiikakseen.

Purra piti sinänsä kiitettävänä, että vihreiden esityksessä pohditaan, miten korjata julkisen talouden tilaa.

– Sen sijaan ajatus siitä, että hallitus haluaisi kiristää joidenkin veroja, puhumattakaan pientä työeläkettä saavien ihmisten, emme pidä tällaista toimintatapaa järkevänä.