Syitä ongelmaan on Ihalaisen mukaan monia. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita.

– Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista, Ihalainen listaa.

Ihalaisella on uusi avaus, jolla ongelmaan voisi puuttua. Hänen mielestään nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi etsiä toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

– Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin ne voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan.

Hän korostaa, että työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan myös mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen.

Ihalainen kaipaa lisäksi kuntarajat ylittäviä tavoitteita ää elinkeino-, investointi- ja koulutuspolitiikassa.

– Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on kova yhtäaikainen haaste purettavaksi, hän perustelee.

Ex-työministeri on huolissaan myös siitä, kuinka Suomen viennin kasvu kestää. Hän toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa erityisesti korkean teknologian viennin kasvun turvaamiseksi.

– Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt vauhdittaa jykevämmällä otteella erityisesti vientivetoista talouskasvua, investointeja ja työllistämistä.

Hän pelkää, että ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ihalainen korostaa, että suomalaisten yritysten pitää uudistua.

– Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja. Vain näin ne menestyvät koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Hän huomauttaa, että TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena.

– Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja nostanut budjetissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Ihalaisen mukaan sama linja jatkuu.

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittava kärkihanke. Sen kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna.

– Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Ihalainen painottaa, että Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaaksi. Se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa.