Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Milloin loppuu kuurupiilo? – Keitä työnantajien neuvottelustrategia hyödyttää, yrityksiä vai järjestöjä?

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Tunnelma tiivistyy työmarkkinapöydissä. Tammikuun lopulla umpeutuu osa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n sopimuksista ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin kaupan alan sopimus.

Heikki Sihto

Demokraatti

PAM antoi sunnuntaina lakkovaroituksen neuvottelujen vauhdittamiseksi. AKT puolestaan vielä pohtii omia työtaistelutoimiaan, mikäli sopua ei synny loppukuun aikana. Liitto on jo aiemmin kertonut lakkovalmiudestaan.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoo jäsenten hermostuneen työnantajien haluttomuuteen neuvotella palkoista. Työnantajia edustava Kaupan liitto kertoi jo marraskuussa, että palkkaneuvottelut eivät etene ennen kuin vientiteollisuuteen on saatu kustannustasoa määrittelevä ratkaisu.

Palvelualoilla mahdolliset lakot alkaisivat maanantaina 6. helmikuuta ja ne koskisivat yli 185 toimipaikkaa.

PAMin tavoitteena on saada vastaava palkankorotus kuin Saksan teollisuudessa. Kaupanalan työntekijöille tämä merkitsisi 200 euron korotusta kuukausipalkkaan.

Teollisuusliiton tilanne on kohtuuton. Se joutuu avaajana neuvottelemaan lähes koko Suomen palkoista.

– Pamilaiset ovat pienipalkkaisia. Pidämme euromääräistä korotusta jäsenistöllemme oikeudenmukaisempana kuin prosenttikorotusta, Annika Rönni-Sällinen kertoo.

PAMIN lakkovaroituksen taustalla on myös halua osaltaan vauhdittaa teknologiateollisuuden neuvotteluja. Rönni-Sällinen pitää kohtuuttomana tilannetta, jossa Teollisuusliitto joutuu – jälleen kerran – neuvottelujen avaajana neuvottelemaan lähes koko Suomen palkoista.

– Teollisuusliitto on pyytämättä saanut aikamoiset paineet tällä kierroksella, kun muiden alojen työnantajat odottavat teknologiateollisuuden sopimusta. Onneksi työntekijäliitoilla on nyt vahvaa yhteistyötä.

Rönni-Sällinen pitääkin nykyistä vientiteollisuusvetoista neuvottelumallia ongelmallisena. Hän myöntää tietyin osin ymmärtävänsä teollisuustyönantajien logiikkaa, mutta sanoo sen estävän neuvottelujärjestelmän valuvikojen korjaamisen.

– Yksi ala ei voi linjata kaikkien liittojen neuvotteluja. Nykymallissa on vaikea puuttua esimerkiksi palkkaerojen kasvuun tai alakohtaisten erojen huomioimiseen.

SAK:LAISET järjestöt kertoivat jo loppuvuodesta tiivistävänsä yhteistyötään edunvalvonnassa. Siinä eturintamassa ovat Teollisuusliitto, AKT ja PAM. Kyse on työntekijäjärjestöjen kesken tehtävästä palkkaneuvotteluiden ja järjestöllisten toimien koordinoinnista.

– Olemme liittojen kesken yhdessä pohtineet palkankorotuksia ja mahdollisia työtaistelutoimia. Olennaista on edes jotenkin turvata palkansaajien ostovoima, kilpailukyky samalla huomioiden. Tavoitteena on Saksassa IG Metallin saama palkankorotustaso, vaikka sielläkin se jälkeen inflaatiovauhdista, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

SAK:laiset liitot vastaavat yhteistyön tiivistämisellä työnantajapuolen vahvaan koordinointiin. Ismo Kokko pitää työnantajien vuosien ajan jatkunutta koordinointia tällä neuvottelukierroksella aikaisempaa näkyvämpänä.

Kokko kysyy, kuka neuvotteluja vie ja ketä työnantajapuolen strategia hyödyttää, yrityksiä vaiko niiden etuja valvovia järjestöjä?

– Ihmettelen, kuinka pitkään yritykset hyväksyvät tällaisen kuurupiilon? Monella alalla neuvottelut seisovat, kun kaikki odottavat Teknologiateollisuuden palkkaratkaisua. Muut alat ovat tilanteessa sijaiskärsijöitä, kun ne joutuvat neuvotteluiden seisomisen takia ottamaan vastaan lakkovaroituksia ja lakkoja, Kokko sanoo.

Ammattiyhdistysliike on niitä harvoja kansanliikkeitä, jotka voivat jotenkin vaikuttaa suomalaisten ostovoiman turvaamiseen.

ISMO Kokko uskoo yleisen mielipiteen olevan mahdollisten lakkojen kannalla.

Porvarillisesti ajattelevat voivat paheksua lakkouhkaa, mutta olennaista on mitä työntekijät, puoluekannasta riippumatta, ajattelevat tilanteesta. Ammattiyhdistysliike on tässä tilanteessa niitä harvoja kansanliikkeitä, jotka voivat jotenkin vaikuttaa suomalaisten ostovoiman turvaamiseen.

Kokko sen enempää kuin Rönni-Sällinenkään ei innostu Elinkeinoelämän keskusliiton ja kokoomuksen vaalimasta tavoitteesta – kestoaiheesta – rajoittaa lakko-oikeutta.

– Ehdottomasti ei. Lakko-oikeus on ammattiyhdistysliikkeelle yksi suurimmista perusasioista. Se on työelämän perusoikeus, Kokko sanoo.

Meneekö Suomi kiinni, jos lakko-oikeutta yritettäsiin rajata?

– Ei mennä vielä asioiden edelle. Toivottavasti tällaiseen tilanteeseen ei jouduta.

Rönni-Sällinen muistuttaa lakko-oikeuden olevan kansainvälisin sopimuksin turvattu perusoikeus. Sen rukkaaminen ei olisi helppoa.

– Suomessa oli viimeksi poliittisia lakkoja Sipilän hallituksen aikana, kun hallitus oli heikentämässä rajusti muun muassa työntekijöiden työehtoja. Sen jälkeiset toimet ovat olleet perusteltuja ja tavallisia työtaistelutoimia. Tällainen on myös nyt päällä oleva PAMin lakkovaroitus, kun työrauha ei ole helmikuun alusta alkaen enää voimassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE