Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari ei näe perustelussa järkeä. Hänen mukaansa ei ole mitään perustetta olettaa, että Koillisväylää tulevat laivat pysähtyisivät Jäämeren satamiin.

– Laivat voivat saman tien ajaa suoraan Rotterdamiin tai Hampuriin, Huovari huomauttaa.

Liikennetekniikan professori ja suunnittelutoimisto WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen on samaa mieltä. Hänen mukaansa järjetöntä olisi myös se, että tavaraa kulkisi Jäämeren satamista rataa pitkin Perämeren satamiin.

Hän näkee kuitenkin Jäämeren radassa järkeä, jos tavaravirtoihin liittyy jatkojalostusta. Pohjoisessa on muun muassa runsaasti kaivosteollisuutta.

– Jos Suomi pystyy jatkojalostuksella ottamaan lisäarvoa tavaravirroista tavalla tai toisella, lähtevät ne täältä sinne tai sieltä tänne, niin silloin siinä on järkeä, Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa erityisen kiinnostavaa on, minkälaista jatkojalostusta voi kehittyä Suomessa Aasian suunnalta tuleville tavaravirroille.

Huovari ei usko Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin taloudelliseen kannattavuuteen. Monet hanketta ajavat tahotkaan eivät pidä tunnelia rahallisesti kannattavana, vaan sen rakentamisessa painavat muut syyt.

– Minä en ainakaan laittaisi rahoja siihen. Kalliisiin hankkeisiin liittyy suuria riskejä, Huovari muistuttaa.

Hän viittaa Englannin kanaalitunneliin. Britannian ja Ranskan yhdistävä tunneliyhtiö teki aiemmin jättitappioita. Rahoittajat joutuivat pelastamaan sen konkurssilta, vaikka kanaalitunnelin vaikutusalueella väestö ja talouden koko ovat aivan toisella tasolla kuin Helsingissä ja Tallinnassa. Nykyisin tunneliyhtiö on voitollinen.

Mäntynen pitää Suomenlahden tunnelin ideana sitä, että Suomi olisi kiinteämmin sidottu kansainväliseen infrastruktuuriin.

– Elinkeinoelämällä on ollut kiinnostusta tavaravirtoihin, jotka menisivät Baltian reittiä pitkin Eurooppaan, hän sanoo.

Hänen mukaansa muita syitä rakentaa tunneli ovat Helsingin ja Tallinnan yhteisen työssäkäyntialueen muodostuminen sekä kytkentä Aasian lentovirtoihin Helsinki-Vantaan kentän kautta.

Jäämeren rata on suurhanke. Tällä hetkellä vahvimmilla on linjaus Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Vaihtoehtoja on useita. Liikenne radalla voisi alkaa vuonna 2030.

Rovaniemen ja Kirkkoniemen välisen radan kustannusarvio on 2,9 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 2 miljardia euroa. Kustannukset olisivat lähes samat kuin Suomen liikenneväylien korjausvelka 10 vuodelle jaksotettuna.

Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on todellinen jättihanke verrattuna Jäämeren rataan ja liikenneväylien korjausvelkaan. Tunnelin on arvioitu maksavan 13–20 miljardia euroa.

Jäämeren ratahanketta vastaan painaa myös se, että saamelaisalueen läpi kulkeva rata vaikeuttaisi porotaloutta. Myös ympäristöhaittoja epäillään.

STT–ANTTI AUTIO