Hallitus päätti toteuttaa kehysriihessään työryhmän esittämän ykkösvaiheen, jossa laaja ympärivuorokautinen päivystys loppuu Kemistä ja Savonlinnasta. Lisäksi yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.

Demokraatti kertoi tänään, miten hallituksen leikkaukset näkyvät suomalaisissa sairaaloissa.

Toisessa vaiheessa keskussairaalaverkkoa olisi karsittu lisää ja Suomeen olisi perustettu kevyempää päivystystä tekeviä akuuttisairaaloita.

Hän viittaa poikkeusluvilla muun muassa synnytyksiin Kemissä Juuson omassa vaalipiirissä.

– Tuhannen synnytyksen raja saatiin lakiin jo 1. kesäkuuta 2015 Susanna Huovisen (sd.) ministerikaudella. Se on ollut voimassa 2025 loppuun tultaessa kymmenen vuotta ja sitä on jatkettu aina näillä määräaikaisilla poikkeusluvilla pari vuotta kerrallaan. Nyt synnytysten määrä on laskenut Kemissä niin alas, neljänsadan paikkeille, että nyt ei enää kerta kaikkiaan voi jatkaa. Kemissä syntyy suurin piirtein yksi vauva per vuorokausi ja sitä vauvaa päivystetään kolmessa vuorossa erittäin laajalla monierikoisalakohtaisella erikoislääkäriringillä ja tehohoidon henkilöstöllä.

Laaja päivystys loppuu nyt Kemistä samalla?

– Tämä on tavallaan kytköksissä synnytysten kanssa. Koska siellä on samat lääkärit, anestesialääkärit ja kirurgit, jotka päivystävät myös tätä raskasta päivystystä, akuuttia päivystystä.

Savonlinnassa on tehty raskasta kirurgiaa, joka vaatii suurta 24/7-päivystysrinkiä, mutta siellä ei ole synnytyksiä.

– Se loppuu myös. Mutta paljon jää. Päiväkirurgiset toimenpiteet vapautetaan. Aikaisemmin leikkaustoimenpiteitä on saanut tehdä vain sairaalassa missä on ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius ja päivystys. Se vapautetaan. Niitä voi tehdä ilman, että on ympärivuorokautista päivystystä.

Pysyvätkö siellä työntekijät?

– Uskon, että pysyy, koska yöpäivystykset eivät ole ainakaan lääkärien keskuudessa olleet kovin suosittuja.

Päiväkirurgiassa ei kuitenkaan ole isompia leikkauksia?

– No ei, se raskas kirurgia lähtee pois.

Ja ne työntekijät lähtevät pois, jotka tekevät sitä työkseen?

– Jos ei pystytä lisäämään päiväkirurgista toimenpidettä. Heillähän on mahdollisuus siihen siirtyä, kun tekee tehtävänjakoa näiden sairaaloiden välillä, mihin siirtyy raskas kirurgia. Sieltä voi tuoda päiväkirurgeja näihin toisiin sairaaloihin. On hyvin paljon kysymys työnjaosta. Näissä (laajasta päivystyksestä luopuvissa) sairaaloissa voidaan edelleen tehdä hyvin paljon.

Juuson mukaan muutokset eivät heikennä potilasturvallisuutta.

– Se millaista päiväkirurgista toimintaa näissä sairaaloissa voidaan tehdä yksilöidään asetuksella myöhemmin ja haetaan sellaisia leikkauksia, joita on turvallista tehdä.

Mitenkäs tässä kävi näin, että sairaalaverkkopäätös tuli yhtäkkiä ja jo riihessä. Olit itsekin sanonut, että esitys tulisi toukokuussa ja päätökset tehtäisiin vasta syksyllä?

– Tämä oli alunperin tarkoitus, mutta paine alueelta on ollut todella kova koko ajan. Epätietoisuus hyvinvointialueilla, sairaaloissa ja henkilökunnan keskuudessa on tuotu esiin hyvin voimakkaasti. Sen vuoksi haluttiin nyt edetä ja tehdä nopeat päätökset, jotta kaikki tietävät mitä on tulossa ja tilanne voidaan rauhoittaa. Paniikin lietsonta loppuu.

Demokraatin tietojen mukaan sairaalaverkko nousi riihen asialistalle vasta viikonlopun aikana aivan viime tingassa.

Oliko syynä se, että STM:ssä oli vaikea löytää säästöjä?

– No tämähän vähentää mahdollisuuksia säästöihin, kun torppasimme kakkosvaiheen. Joudumme hakemaan ne säästöt muualta. Yksi iso toimenpide, mitä tämän johdosta tehdään on neuvottelujen käynnistäminen hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidosta. Yritämme hakea heiltä ratkaisua siihen miten erikoissairaanhoitoa voidaan kehittää, jotta saamme sinne säästöjä. Lähdemme työstämään tätä ruohonjuuritasolta.

Onko niin, että itse et olisi vielä halunnut tuoda tätä esitystä, kun se viikonloppuna päätettiin ottaa tähän rakoon?

– Kyllä, minä riemuitsin, kun se tuli tähän rakoon.

– Halusin mahdollisimman nopeat päätökset. Myös se päätös, että luovutaan kakkosvaiheesta oli erittäin positiivinen asia minulle.

Juuson mukaan ehtona kakkosvaiheesta luopumiselle oli hallitusohjelmassa sovittujen säästöjen etsiminen jostakin muualta STM:n budjetista.

– Olemme löytäneet ja kammanneet niitä useista eri kohteista. Sitten tulee vielä tämä neuvottelu (hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon kanssa tulevaisuudessa).

Mitä säästöjen etsiminen alueilla erikoissairaanhoidosta tarkoittaa käytännössä?

– Lähdemme neuvottelemaan hyvinvointialueiden asiantuntijoiden kanssa. Mietimme yhdessä aivoriihessä miten näitä voidaan järkevöittää. Säästöt erikoissairaanhoidossa ovat aina olleet todella vaikeita löytää. Kuten olette huomanneet hyvinvointialueet hakevat paljon säästöjen perusterveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta. Se ei ole ollenkaan soten tarkoitus. Erikoissairaanhoidosta niiden hakeminen on todella vaikeata. Aina törmätään johonkin muuriin ja hirveään paniikkiin. Nyt yritetään hakea ruohonjuuritasolta toimenpiteitä, millä ei vaaranneta palveluita.

Millaista summaa sieltä pyritään säästämään?

– Tavoitteena on 25 miljoonaa.

26,3 on kuulemma se virallinen tavoite eli vähän enemmän. Sanoitte, että ette lakkauta sairaaloita mutta käytännössä keskussairaalat lakkaavat Savonlinnasta ja Kemistä?

– Ei lakkaa. Höpöhöpö.

Laaja päivystys lakkaa.

– Se on vain se 24/7-päivystys. Kuten äsken sanoin, niin päiväkirurgista toimintaa voi edelleenkin tehdä ja sitä voi laajentaa näissä sairaaloissa. Muut konservatiivisten alojen vuodeosastot voivat edelleenkin olla. Vuodenosastojen vaatima sairaala- ja lääkäripäivystys voi edelleenkin olla. Se tarkoittaa vain, että 24/7-päivystys loppuu. Edelleenkin voi päivystää aamuseitsemästä iltakymmeneen yleislääkäritason päivystystä.

Sinulle on lyöty poliittisesta hirmuinen tehtävä. Sehän on suurin piirtein poliittinen itsemurha lakkauttaa sairaaloita ja yöpäivystyksiä. Voitko jatkaa kansanedustajana?

– Jollekinhan tämä tulee. Tilanteet muuttuvat, väestörakenne muuttuu, syntyvyys laskee ja vanhusten määrä nousee. Jossakin vaiheessa täytyy olla realisti ja katsoa totuutta silmiin, mitä täytyy tehdä. Ymmärrän, että se aiheuttaa vastustusta äänestäjissä ja kentällä. Sille ei voi mitään. Ei voi tehdä asioita vain miellyttääkseen äänestäjiä vaan täytyy tehdä oikeita ratkaisuja, jotka ovat myös järkeviä kokonaistaloudellisesti ja kansakunnan kannalta.

Oletko tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla?

– En ole sitä päättänyt vielä.

On sanottu, että nämä uudistukset muuttavat järjestelmää ja ohjaavat työntekijöitä siirtymään yksityiselle puolelle. Kela-korvaukset nousevat, hoitotakuu heikentyy, asiakasmaksut nousevat jne. Onko kokoomuslainen vakuutuspohjainen terveydenhuollon malli etenemässä vaivihkaa?

– Tätä monituottajuuttahan on myös korostettu hallitusohjelmassa. Esimerkiksi päiväkirurgista toimintaa voi jatkossa tehdä myöskin yksityiset toimijat. Haemme tässä yksityisten toimijoiden tehokkuutta ja vähän kilpailuasemaa julkisen ja yksityisen välille. Julkinen puoli on todella jähmeä ja muutoksiin päästään yksityiseen verrattuna hitaasti. Siellä homma toimii ihan eri tavalla. Olisi hirveän hyvä, jos nämä kaksi lähentyisivät ja julkinen puoli ottaisi oppia siitä, miten yksityisellä tehdään, että tämä saadaan pelittämään.

Kun alueet saavat itse päättää, jos ne haluavat pitää jossakin sairaalassa vaikkapa päiväkirurgista toimintaa, niin mistä se raha tulee? Laaja päivystys kuitenkin loppuu esimerkiksi Kemissä ja Savonlinnassa.

– Laaja päivystys edellyttää nimenomaan kallista, raskasta monen erikoisalan erikoislääkäripäivystystä. Sen lakkauttaminen on säästö. Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat paljon edullisempia.

Mutta kun annetaan hyvinvointialueille mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, niin mistä he saavat siihen rahat?

– Ne toimivat yleiskatteellisen rahoituksen puitteissa. Mitään lisärahaa ei tule. Tavoitteena on purkaa normeja ja helpottaa heidän mahdollisuuksiaan päästä niihin taloudellisiin tavoitteisiin. mitä heillä on.

Paljonko sotesta kokonaisuudessaan säästetään, jos kehysriihen päätökset lyödään yhteen?

– Ensi vuonna hyvinvointialueille maksetaan arvion mukaan 2,5 miljardia lisää rahaa. Siinä on mukana arvioitu miljardin kasvu sekä jälkitarkastuksessa tuleva lisä, mikä johtuu vuoden 2023 isosta alijäämästä. Nämä toimenpiteet, joilla tilannetta helpotamme, ovat arvoltaan ensi vuonna vähän alle 400 miljoonaa ja seuraava vuonna noin 450-500 miljoonaa. Näissä summissa liikutaan. Kyllä sinne lisärahaa menee koko ajan.

SDP:N kansanedustaja Saku Nikkanen tiedotti eilen, miten hän oli tehnyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle sairaalaverkkoselvityksen merkityksestä sairaaloille ja niiden mahdollisesta vähentämisestä selvityksessä ehdotetun mukaisesti.

– Sain tänään 16.4. iltapäivällä vastauksen ministeri Juusolta, jossa luvattiin asian huolellista selvittämistä. Päätöksiä kerrottiin tehtävän syksyllä 2024 ennen mahdollisia toimia tai muutoksia sairaalaverkkoon. Noin kaksi tuntia vastauksen saapumisen jälkeen sain kuitenkin kuulla hallituksen kehysriihitiedotuksessa, että sairaalaverkkoselvityksen 1. vaihe otetaan kuitenkin heti käyttöön. Herää kysymys, kuinka perusteellinen arviointi on tässä ajassa voitu tehdä, Nikkanen kirjoitti eilisessä tiedotteessaan.