Politiikka

Ministeri Berner ei sulje pois valtion tukea STT:lle – ”Kyse erillisestä tapauksesta, olen valmis perehtymään”

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä osana median moniarvoisuutta.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä osana median moniarvoisuutta.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä osana median moniarvoisuutta.

STT on taloudellisissa vaikeuksissa. Sen päätoimittaja Mika Pettersson on kehottanut Keskisuomalaisen haastatelussa jopa pohtimaan, mitä seuraisi siitä, jos maalla ei ole omaa kansallista uutistoimistoa.

STT:n jättivät hiljattain suomenruotsalaiset lehdet.

Aiemmin esimerkiksi Kauppalehti ja Helsingin Sanomat ovat olleet STT:n perusuutispalvelun asiakkaita, mutta eivät ole enää. Yleisradio on tällä hetkellä ainakin vuodenvaihteeseen saakka määräaikainen asiakas.

Eduskunnan oppositioryhmistä on tullut kannatusta STT:n suomenkielisen uutistoiminnan tukemiseen tarvittaessa. Asiasta on kertonut Uutissuomalainen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on sanonut ryhmän olevan valmis hyväksymään mediatuen.

– Pienellä kielialueella, jossa markkinat ovat väistämättä kapeat, tarvitaan myös julkisia toimia liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi, Lindtman sanoi Uutissuomalaiselle.

Keskisuomalaisen päätoimittaja, STT:n hallituksen jäsen Pekka Mervola katsoo, että viiden miljoonan tasoinen vuosittainen tuki johtaisi siihen, että STT pystyisi laskemaan hintojaan ja osa asiakkaista palaisi. Summa vastaisi noin prosenttia Yle-veron tuotosta.

”On tärkeä ymmärtää myös STT:n omistajien tahtotilaa.”

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) toteaa Demokraatille pitävänsä uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä.

– STT:n osalta kyse on erillisestä tapauksesta, johon olen valmis perehtymään ja arvioimaan sen perusteella mahdollisia yhteisiä toimia. Tässä yhteydessä on tärkeä ymmärtää myös STT:n omistajien tahtotilaa ja näkemystä uutistietotoimiston tulevaisuudesta, hän toteaa.

Hän ei sulje pois myöskään vaihtoehtoa, että valtio voisi tukea STT:tä.

– Lähtökohtaisesti en sulje pois mitään ennen tarkempaa perehtymistä ja ymmärtämistä. Kuten totesin, tärkeää on myös ymmärtää, miten STT:n omistajat näkevät tietotoimiston tulevaisuuden, hän toistaa.

– Olen käynyt media toimialan kanssa säännöllistä pyöreän pöydän keskustelua ja olemme pyrkineet katsomaan yhdessä toimialan liittyviä toimia kuten sääntelyn purkua, digi alv:ia ja esimerkiksi mediaselvityksen toimeksiantoa.

”Uutistietotoimiston olemassaolo on tärkeä osa median moniarvoisuutta.”

Berner toteaa, että Pohjoismaissa lehdistöä ja mediaa on perinteisesti tuettu varsin mittavilla summilla. Toisaalta hän sanoo, että on selvää, että riippumattoman median toiminta ei voi Yleisradiota lukuun ottamatta olla vain valtion rahoituksen varassa.

– Liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut neljältä yliopistolta selvityksen. Tätä hyödynnetään, kun valmistellaan mediapoliittista ohjelmaa, jonka osana arvioidaan myös sitä, millainen valtion tuki, rahallinen tai muussa muodossa tuleva, tuottaa parhaan lopputuloksen.

Ministerin mukaan mediaselvityksen ensivaiheessa arvioidaan, toteutuuko kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa demokratiassa, eli saako kansalainen riittävästi moniarvoista ja monipuolista tietoa osallistuakseen päätöksentekoon.

– Toisessa vaiheessa on tarkoitus arvioida valtion roolia ja mahdollisia toimia. Selvitys valmistuu toukokuussa, jonka jälkeen voidaan arvioida toimia vuodelle aikaisintaan vuodelle 2019.

Berner sanoo STT:n tilanteen olevan esimerkki media-alan rakenteiden murroksesta.

– Uutistietotoimiston olemassaolo on tärkeä osa median moniarvoisuutta, hän jatkaa.

Ennen yksi, nyt kaksi miljoonaa tarkolla.

Kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoiminnalle on luvassa ensi vuodesta enintään kahden miljoonan euron tuki, jos joku toimija siihen vain tarttuu.

Berner ei innostu vertaamaan kaupallisen tv:n uutistoiminnan ja STT:n toiminnan tärkeyttä.

– En halua lähteä tällaiseen vertailuun. Jokainen asia pitää tarkastella erikseen ja omista lähtökohdistaan.

Hiljattain kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) vetämä työryhmä esitti kaupalliselle tv-uutistoiminnalle tukea. Alkuperäinen ehdotus oli kahdeksan miljoonaa euroa.

Täksi vuodeksi tukea on ollut tarjolla miljoona euroa, mutta kukaan ei ole siihen tarttunut. Tuelle on verraten tiukat ehdot, jakelun pitää esimerkiksi kattaa koko väestö.

Kaupallisen median perinteiset ansaintamallit ovat murroksessa. Bernerin mukaan uutistuen tarkoituksena on parantaa pahimmassa murrosvaiheessa määräaikaisesti yhteiskuntaa hyödyttävän uutistoiminnan monimuotoisuutta tv:ssä.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että kaupallisen tv-uutistoiminna tuki ny siihen liittyvine ehtoineen tulisi jonkun hyödyntämäksi?

– Sen osoittaa aivan kohta käynnistyvä hakukierros, mutta käsitykseni on, että tuelle on tarvetta.

Onko tuen hakijaksi muita mahdollisuuksia kuin MTV. Onko esimerkiksi uusia kiinnostuneita toimijoita ilmoittautunut?

– Tukea voivat hakea kaikki toimijat, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot esimerkiksi valtakunnallisesta lähetysten peitosta ja vammaisten tekstityspalvelusta. Joitakin tiedusteluja on tullut, mutta hakukierros osoittaa sen, missä määrin kiinnostusta on.

Onko neuvotteluja asiasta käynnissä?

– Ei ole. Tuen hakuaika käynnistyy vasta nyt, kun valtioneuvosto on hyväksynyt uutistukea koskevan asetuksen, ministeri Anne Berner vastaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Kello 8.55 kolmanteen kappaleeseen lisätty sana perusuutispalvelu.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat