Ministeri Berner ei sulje pois valtion tukea STT:lle – ”Kyse erillisestä tapauksesta, olen valmis perehtymään”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä osana median moniarvoisuutta.

STT on taloudellisissa vaikeuksissa. Sen päätoimittaja Mika Pettersson on kehottanut Keskisuomalaisen haastatelussa jopa pohtimaan, mitä seuraisi siitä, jos maalla ei ole omaa kansallista uutistoimistoa.

STT:n jättivät hiljattain suomenruotsalaiset lehdet.

Aiemmin esimerkiksi Kauppalehti ja Helsingin Sanomat ovat olleet STT:n perusuutispalvelun asiakkaita, mutta eivät ole enää. Yleisradio on tällä hetkellä ainakin vuodenvaihteeseen saakka määräaikainen asiakas.

Eduskunnan oppositioryhmistä on tullut kannatusta STT:n suomenkielisen uutistoiminnan tukemiseen tarvittaessa. Asiasta on kertonut Uutissuomalainen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on sanonut ryhmän olevan valmis hyväksymään mediatuen.

– Pienellä kielialueella, jossa markkinat ovat väistämättä kapeat, tarvitaan myös julkisia toimia liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi, Lindtman sanoi Uutissuomalaiselle.

Keskisuomalaisen päätoimittaja, STT:n hallituksen jäsen Pekka Mervola katsoo, että viiden miljoonan tasoinen vuosittainen tuki johtaisi siihen, että STT pystyisi laskemaan hintojaan ja osa asiakkaista palaisi. Summa vastaisi noin prosenttia Yle-veron tuotosta.

”On tärkeä ymmärtää myös STT:n omistajien tahtotilaa.”

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) toteaa Demokraatille pitävänsä uutistoimiston olemassaoloa tärkeänä.

– STT:n osalta kyse on erillisestä tapauksesta, johon olen valmis perehtymään ja arvioimaan sen perusteella mahdollisia yhteisiä toimia. Tässä yhteydessä on tärkeä ymmärtää myös STT:n omistajien tahtotilaa ja näkemystä uutistietotoimiston tulevaisuudesta, hän toteaa.

Hän ei sulje pois myöskään vaihtoehtoa, että valtio voisi tukea STT:tä.

– Lähtökohtaisesti en sulje pois mitään ennen tarkempaa perehtymistä ja ymmärtämistä. Kuten totesin, tärkeää on myös ymmärtää, miten STT:n omistajat näkevät tietotoimiston tulevaisuuden, hän toistaa.

– Olen käynyt media toimialan kanssa säännöllistä pyöreän pöydän keskustelua ja olemme pyrkineet katsomaan yhdessä toimialan liittyviä toimia kuten sääntelyn purkua, digi alv:ia ja esimerkiksi mediaselvityksen toimeksiantoa.

”Uutistietotoimiston olemassaolo on tärkeä osa median moniarvoisuutta.”

Berner toteaa, että Pohjoismaissa lehdistöä ja mediaa on perinteisesti tuettu varsin mittavilla summilla. Toisaalta hän sanoo, että on selvää, että riippumattoman median toiminta ei voi Yleisradiota lukuun ottamatta olla vain valtion rahoituksen varassa.

– Liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut neljältä yliopistolta selvityksen. Tätä hyödynnetään, kun valmistellaan mediapoliittista ohjelmaa, jonka osana arvioidaan myös sitä, millainen valtion tuki, rahallinen tai muussa muodossa tuleva, tuottaa parhaan lopputuloksen.

Ministerin mukaan mediaselvityksen ensivaiheessa arvioidaan, toteutuuko kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa demokratiassa, eli saako kansalainen riittävästi moniarvoista ja monipuolista tietoa osallistuakseen päätöksentekoon.

– Toisessa vaiheessa on tarkoitus arvioida valtion roolia ja mahdollisia toimia. Selvitys valmistuu toukokuussa, jonka jälkeen voidaan arvioida toimia vuodelle aikaisintaan vuodelle 2019.

Berner sanoo STT:n tilanteen olevan esimerkki media-alan rakenteiden murroksesta.

– Uutistietotoimiston olemassaolo on tärkeä osa median moniarvoisuutta, hän jatkaa.

Ennen yksi, nyt kaksi miljoonaa tarkolla.

Kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoiminnalle on luvassa ensi vuodesta enintään kahden miljoonan euron tuki, jos joku toimija siihen vain tarttuu.

Berner ei innostu vertaamaan kaupallisen tv:n uutistoiminnan ja STT:n toiminnan tärkeyttä.

– En halua lähteä tällaiseen vertailuun. Jokainen asia pitää tarkastella erikseen ja omista lähtökohdistaan.

Hiljattain kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) vetämä työryhmä esitti kaupalliselle tv-uutistoiminnalle tukea. Alkuperäinen ehdotus oli kahdeksan miljoonaa euroa.

Täksi vuodeksi tukea on ollut tarjolla miljoona euroa, mutta kukaan ei ole siihen tarttunut. Tuelle on verraten tiukat ehdot, jakelun pitää esimerkiksi kattaa koko väestö.

Kaupallisen median perinteiset ansaintamallit ovat murroksessa. Bernerin mukaan uutistuen tarkoituksena on parantaa pahimmassa murrosvaiheessa määräaikaisesti yhteiskuntaa hyödyttävän uutistoiminnan monimuotoisuutta tv:ssä.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että kaupallisen tv-uutistoiminna tuki ny siihen liittyvine ehtoineen tulisi jonkun hyödyntämäksi?

– Sen osoittaa aivan kohta käynnistyvä hakukierros, mutta käsitykseni on, että tuelle on tarvetta.

Onko tuen hakijaksi muita mahdollisuuksia kuin MTV. Onko esimerkiksi uusia kiinnostuneita toimijoita ilmoittautunut?

– Tukea voivat hakea kaikki toimijat, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot esimerkiksi valtakunnallisesta lähetysten peitosta ja vammaisten tekstityspalvelusta. Joitakin tiedusteluja on tullut, mutta hakukierros osoittaa sen, missä määrin kiinnostusta on.

Onko neuvotteluja asiasta käynnissä?

– Ei ole. Tuen hakuaika käynnistyy vasta nyt, kun valtioneuvosto on hyväksynyt uutistukea koskevan asetuksen, ministeri Anne Berner vastaa.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Kello 8.55 kolmanteen kappaleeseen lisätty sana perusuutispalvelu.

Keskustelua aiheesta

Kiinteistöpalvelualan sovittelussa ei ratkaisua – lakko uhkaa ensi viikon torstaina

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiinteistöpalvelualan sovittelu ei tuottanut tulosta tänään, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle tviitissään. Sovittelu jatkuu perjantaina.

Jos sopua ei synny, on ensi viikon torstaina aamukuudelta alkamassa työnseisaus.

Kiistaa on sekä palkankorotuksista että useista tekstikysymyksistä.

Valtakunnansovittelijan toimistossa on meneillään kuuden työriidan sovittelu. Keskiviikkona sovitteluvuorossa ovat yksityinen sosiaalipalveluala sekä yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Keskustelua aiheesta

Suvi Lindénin Ugandan matka poikii pelisääntökeskustelun – Ministeri: ”Se varmastikin käydään”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) odottaa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Nykyisellä hallituksella on tällä hetkellä hyvin vähän jos ollenkaan mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, miten ja minkälaisten yritysten asiaa entiset ministerit ajavat.

– Luulen, että minun ei tarvitse sanoa, että käytäisiinkö pelisääntökeskustelu, vaan tämän tapahtuman johdosta se varmastikin käydään, Virolainen kertoi Brysselissä. Hän osallistui kaupungissa tiistaina ensimmäiseen kehitysministerikokoukseensa.

Ex-ministerien toimet ovat nousseet uudessa valossa esiin entisen viestintäministerin Suvi Lindénin Ugandan matkan yhteydessä. Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

Virolainen pitää erittäin ongelmallisena myös sitä, jos sopeutumiseläkettä nostetaan palkan ja muiden tulojen lisänä.

Eläkejärjestelmän kohtaloa pohditaan nyt puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaeista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulakien suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan uudet tiedustelulait mahdollistaisivat kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uusien lakien myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT