Grahn-Laasonen sanoo pitävänsä tärkeänä, että hedelmöityshoitoja on tarjolla kaikille perhemuodosta riippumatta. Toisin kuin toukokuun alussa voimaan tulevassa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvattavissa hedelmöityshoidoissa, julkisella puolella lahjasoluhoitoja on annettava myös naispareille ja itsellisille naisille sosiaalisin perustein.

– Toivon ja vien eteenpäin sitä linjaa, että hedelmöityshoitojen saatavuutta julkisella puolella helpotetaan ja laajennetaan. Se on tietysti paljon hyvinvointialueelle valittavien päättäjien käsissä, Grahn-Laasonen sanoo.

– Tästä on käynnissä asiantuntijoiden prosessi, jossa hedelmöityshoitojen kriteerejä ja saatavuutta tarkastellaan, hän lisää.

PETTERI ORPON (kok.) hallitus palauttaa toukokuun alussa voimaan tulevalla lailla yksityisessä terveydenhuollossa tarjottavien hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuuden ja nostaa myös korvausten tasoa. Taustalla on Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätös poistaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset.

Samalla, kun Orpon hallitus korvaukset palauttaa, se jättää sairausvakuutuslain ennalleen. Toisin sanoen Kela voi korvata jatkossakin hedelmöityshoitoja vain sairausperusteisesti. Linjaus jättää ulkopuolelle sosiaalisista syistä hoitoja hakevat itselliset naiset ja naisparit.

Aiemmin Grahn-Laasonen on kertonut, ettei sairausvakuutuslakia ollut mahdollista muuttaa aikataulusyistä. Muun muassa hallituspuolue kristillisdemokraateissa naisparit ja itselliset naiset on kuitenkin haluttu tietoisesti sulkea muiden kuin sairausperusteisten Kela-korvattavien hedelmöityshoitojen ulkopuolelle.

GRAHN-LAASONEN kiistää, että sairausperusteesta olisi pidetty kiinni siksi, että naispareja tai itsellisiä naisia olisi haluttu poliittisesti syrjiä. Asiasta ei hänen mukaansa ole epäselvyyttä.

– Lainsäätäjän sääntelyratkaisu on sama kuin ennen Marinin kauden Kela-korvausleikkauksia. Ja hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset, niin kuin kaikki Kela-korvaukset, rahoitetaan sairausvakuutuksesta. Sairausperuste tulee sairausvakuutuksen luonteesta, se ei ole poliittinen valinta, Grahn-Laasonen sanoo.

Ministeri toteaa yhdenvertaisuuden toteutuvan myös Kela-korvattavien hedelmöityshoitojen tapauksessa, sairausperusteen sisällä.

– Mikäli on sairausperuste, kuvitellaan vaikka endometrioosi, joka aiheuttaa lapsettomuutta, niin Kela-korvauksen saa perhemuodosta riippumatta.

LAPSETTOMIEN yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio huomauttaa, että Kela-korvattavien hedelmöityshoitojen sairausperuste on ajalta ennen kuin yliopistosairaalat alkoivat vuonna 2019 tarjota lahjasoluhoitoja naispareille ja itsellisille naisille.

– Maailma on nyt hyvin erilainen kuin se oli aiemmin, kun Kela-korvauksista päätettiin, Savio sanoo.

Savion mukaan sairausperusteen poistaminen hedelmöityshoitojen Kela-korvausten kriteereistä on yhdenvertaisuuskysymys. Yliopistosairaalatkaan eivät naisparien hoitoihin vapaaehtoisesti suostuneet.

– Sairaalat laittoivat kaikille sulun lahjasoluhoitoihin. Silloin päädyttiin siihen, että hoidot täytyy avata ja ne on avattava kaikille kohderyhmille.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta määräsi viiden yliopistosairaalan johtajaylilääkäreille vuonna 2016 30 000 euron uhkasakon, jonka jälkeen hedelmöityshoidot avattiin kaikille.

SIMPUKKA RY on pitänyt hedelmöityshoitojen sairasperusteisia Kela-korvauksia jo pidempään ongelmallisena.

– Se pystyttäisiin kiertämään niin, että sairausvakuutuslakiin tulisi yhdeksi korvausperusteeksi hedelmöittäminen. Raskaudet ja synnytyksetkin ovat siellä. Nekään eivät ole sairauksia ja silti ne kuuluvat hoidon piiriin. Hedelmöittämisen lisääminen lakiin ratkaisisi asian.

Piia Savio ei usko sitä, etteikö hedelmöityshoitojen sairausperusteisuuden säilyttäminen olisi ollut poliittista.

– Selitys ontuu aika pahasti.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan korvauksen ulottaminen myös muihin kuin sairauden perusteella annettaviin hoitoihin olisi tuonut alle 800 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset.