Näin kerrottiin tänään valmistuneessa Ilmastoneutraali Suomi 2035? -jatkoselvityksessä, jonka tuloksia esiteltiin tänään työ- ja elinkeinoministeriössä.

Luonnonvarakeskuksen taatusti poliitikotkin yllättävien laskelmien mukaan Suomen metsänielut ovat seuraavina vuosikymmeninä vain puolet siitä mitä vielä hiljattain arvioitiin.

Tämä asettaa valtavan haasteen sille, että Suomesta tulisi hiilineutraali vuonna 2035, mitä hallitus tavoittelee.

– Nythän kysymyksessä ovat tutkijoiden eri skenaariot, tarinat siitä, mitä voisi olla mahdollisesti, jos tapahtuu näiden lukujen tai arvioiden mukaan hielinielukehitys. Tässähän ei ole kysymys muusta. Tässä ei ole hallituksen linjauksesta kysymys. Sen lisäksi tässä on kysymys hyvin suppeasta ajattelusta, hiiliajattelusta, joka ei ota huomioon alueellisia, sosiaalisia eikä taloudellisia vaikutuksia, Leppä sanoo.

– Tämä osoittaa sen, kuinka pienet päästövähennykset saadaan aikaan tosi rajuilla toimenpiteillä, joita pitäisi ruoantuotannossa tehdä. Sen vuoksi on erinomaisen tärkeää, että me kiinnitämme huomiota siihen kaikkeen tärkeimpään eli fossiilisista raaka-aineista luopumiseen, joista tulee meidän päästöistämme 80 prosenttia. Senhän nämä skenaariot toivat selvästi tullessaan, hän jatkaa.

Lepän mukaan hallitus tekee nyt julkaistuista tiedoista arvion sitten kun kaikki kokonaisarviot on tehty.

– Mutta se on selvää, että fossiilisista luopumista meidän täytyy vauhdittaa. Tämä koskee kaikkea, niin polttoaineissa. Pitää edistää puurakentamista. Se on selvä viesti.

Ehkä yllättäen Leppä toteaa, etteivät uudet tiedot alleviivaa sitä, että metsien hakkuita pitäisi vähentää.

– Eivät alleviivaa vaan (ne alleviivaavat sitä), että kun hoidamme metsämme hyvin ja huolehdimme siitä, että ne kasvavat jatkavasti enemmän kuin niitä käytetään, me pysymme kestävyyden rajoissa. Me haluamme toki huolehtia nieluista, ilman muuta. Teemme kaikkemme sen eteen.

Viljellyt turvepellot nähtiin selvityksessä suurena ongelmana päästöjen kannalta.

– Siellä on erilaiset viljelymenetelmät, kasvivalinnat, ojitukset, vesitalouden hoito uudella tavalla. Ne ovat asioita, joita teemme parasta aikaa. Niistä myös tutkimustietoa on huomattavan vähän, Leppä sanoo ja painottaa muun muassa uusien teknologioiden käyttöönottoa.

– Totta kai maatalouspolitiikkaa pitää viedä siihen suuntaan, että meillä ei ole pellon raivaamisen pakkoa. Kukaanhan ei raivaa peltoa huvikseen, vaan se tulee aina tarpeeseen. Peltoa meillä maassa on, mutta tarjonta ja kysyntä eivät tässäkään asiassa kohtaa. Meidän täytyy muuttaa myös maatalouspolitiikkaamme niin, että näin tapahtuisi, että sitä peltoa jota meillä on myös viljeltäisiin, ettei tarvitsisi raivata uutta.

Toisin sanoen kyse on siitä, että pelto-ja niiden vuokraamisen markkinat toimivat nykyistä paremmin.

Lepän mukaan tutkimus ei nopeuta hallituksen tavoitetta luopua turpeen käytöstä.

– Meillä on omat tavoitteemme sen osalta. On ihan selvää, että turpeen käyttö vähenee. Se on ihan selvää. Turpeesta pitää saada entistä enemmän ja vahvemmin lisäarvotuotteita aikaan…Turveala on itsekin arvioinut, että turvetuotanto energiatarpeisiin tulee vähenemään.

Mahtuuko näiden lukujen jälkeen tähän maahan kahta uutta sellutehdasta?

– Se ei ole hallituksen asia. Metsäteollisuus itse arvioi sen asian. Me tarvitsemme uusia investointeja, koska me haluamme ympäristö- ja ilmastotehokkaampia teollisuuslaitoksia ja sellaisia laitoksia, jotka pystyvät tekemään puusta yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita, joilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja. Mutta teollisuuden pitää uudistua, se on ihan selvä asia.

Kun aiemmin uskottiin, että metsät olisivat tulevina vuosikymmeninä pystyneet hoitamaan yhä isomman osan Suomen päästöistä, nyt uusi selvitys käänsi asian päälaelleen. Nielut imevät jatkossa päästöistä yhä pienemmän osan.

Luotatteko te näihin uusiin arvioihin lainkaan?

– Nyt on kysymys skenaarioista. Nämä varsinaiset laskelmat tulevat sitten joulukuussa. Nyt on arviot siitä, tarinat siitä, mitä taphtuisi jos… Niin kuin sanottua, hiilinäkökulma on hyvin yksiniittinen. Haluan, että me ajattelemme koko kestävän kehityksen repertuaarin kautta näitä asioita emmekä ainoastaan hiilen kautta.