Toimet ovat määräaikaisia ja ovat voimassa vuoden loppuun.

Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintöjä. Henriksson pitää todennäköisenä, että ne tulevat kasvamaan.

– Pidän välttämättömänä, että pikavippien korkokattoa rajoitetaan entistä enemmän, Henriksson sanoi.

Hallitus aikoo kieltää myös pikavippien suoramarkkinoinnin.

– On paljon helpompaa tehdä pitkäjänteisiä ja järkeviä taloudellisia päätöksiä, jos kukaan ei houkuttele lainanottoon esimerkiksi tekstiviestillä tai kirjeillä juuri silloin, kun taloudellinen liikkumavara voi muutenkin olla rajoitettu, Henriksson sanoi.

Velkaongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ylivelkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma.

– Tähän pyrimme nyt löytämään helpotuksia, Henriksson sanoi.

Konkurssilainsäädännöstä hallitus on kertonut jo viime viikolla, että valmisteilla on esitys, jolla estetään velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin niin sanotun viikon olettamasäännön eli äkillisen maksuhäiriön perusteella.

Konkurssin asettamisedellytyksenä säilyisi kuitenkin se, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan.

– Tämä uudistus halutaan saada eteenpäin nopeasti, jotta voidaan välttää turhia konkursseja, Henriksson kertoi.

Henriksson katsoi jo eteenpäin koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Siksi jo nyt aletaan selvitellä keinoja, joilla voidaan varmistaa, että yrityssaneerausmenettelyyn pääsee riittävän helposti.

Hallitus pyrkii helpottamaan myös ulosottovelallisten asemaa. Koronatilanteesta johtuva väliaikainen maksukyvyttömyys ei saisi johtaa välittömästi luottotietomerkintään.

Hallitus valmistelee parhaillaan esitystä, jolla varmistetaan, että ulosottolakia sovelletaan nykyistä joustavammin. Tämä koskee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä.

– Haluamme varmistaa, että kynnys ottaa velallisen asemaa helpottavat joustot ulosotossa käyttöön, on mahdollisimman alhainen.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia, maksuaikojen myöhentämisiä tai häätöjen lykkäämistä.

– On jo olemassa kannustavia esimerkkejä siitä, kuinka julkisyhteisöt ovat päättäneet olla perimättä velkoja ulosoton kautta tai asettamatta yrityksiä konkurssiin koronakriisin aikana. Kannustankin kaikkia julkisyhteisöjä tekemään vastaavia toimenpiteitä, Henriksson sanoi.

Yritysten perintäkuluista oikeusministeri huomautti, että nyt laissa  säädetään perintäkulujen enimmäismäärästä silloin kun velkaa peritään kuluttajalta. Yritystenkin osalta säädetään, että kulut eivät saa olla kohtuuttomia tai tarpeettomia.

Tällä hetkellä pienet ja keskisuuret yritykset ovat haavoittuvia pienten resurssien takia. Velat saattavat siirtyä perintään.

Henriksson kertoi käynnistäneensä  lainvalmisteluhankkeen perintälain tilapäiseksi muuttamiseksi niin, että kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallinen yritys on pk-yritys.

Yhtiökokousten järjestämisestä on tullut oikeusministeriöön paljon huolestuneita viestejä, kun kokoontumisia on rajoitettu koronan vuoksi. Yhteydenottoja on tullut erilaisilta yhtiöiltä. Tähän hallitus hakee nyt ratkaisuja, jotta yhtiökokoukset voidaan pitää myös kriisin aikana.

Hallitus valmistelee yhtiölainsäädäntöön muutoksia.

– Yhtiökokouksia voi tässä tilanteessa lykätä normaalin määräajan yli. Lisäaika tuo mahdolliseksi sen, että kokoukset voidaan järjestää etänä ja niissä voidaan käyttää valtuutettua.