Ministeriön tiedotteen mukaan ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on osin havaittu puutteita. Puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa väärinkäsityksiä potilaiden kanssa, virheitä potilastietojen kirjaamisessa ja pahimmillaan vaaratilanteita hoidossa.

– Riittävä kielitaito ei ole pelkkä muodollinen vaatimus, vaan keskeinen osa potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä on työtehtäviensä ja kielialueen edellyttämä kielitaito ja että työnantajilla on kielitaidon varmistamiseen riittävät työvälineet ja tuki, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) tiedotteessa.

Rydman otti asian esiin lähes ensi töikseen ministerivalintansa jälkeen. Muun muassa oppositiosta hanketta on kritisoitu perussuomalaisten vaalitempuksi sekä yritykseksi vaikeuttaa maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä hoitoalalle.

MINISTERIÖN mukaan on ”haastavaa” arvioida tarkasti, kuinka monen henkilön kielitaitoa olisi tarpeen parantaa.

– Yhteensä voidaan arvioida, että noin 2 600-3 200 henkilöllä olisi vuosittain tarvetta nykyistä laajemmalle kielikoulutukselle. Lisäksi työelämässä on jo suuri joukko ammattilaisia, joiden kielitaitoa olisi tarpeen vahvistaa, tiedotteessa esitetään.

Ministeriö tarkastelee myös mahdollisuutta nostaa kielitaitovaatimusta. Nykyään vaatimus on tasolla B1, joka vastaa alhaisimmillaan kohtalaista kielitaitoa tavallisissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa. Tarkastelussa on vaatimuksen nostaminen tasolle B2, joka vastaisi alhaisimmillaan itsenäisen kielitaidon perustasoa.

Samalla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia. Valmistelussa on myös mahdollisuus antaa lupa- ja valvontaviranomaiselle oikeus antaa tarkempia määräyksiä kielitaidosta ja sen osoittamisesta.

SUURIN vastuu kielitaidon varmistamisesta on ministeriön mukaan työnantajilla.

– Työnantajien tueksi kehitetään yhtenäisempiä käytäntöjä kielikoulutukseen ja kielitaidon arviointiin. Tavoitteena on rakentaa yhteinen kielikoulutuksen toteutusmalli, oppimisalusta sekä oppimateriaaleja ja arvioinnin työvälineitä oppilaitoksille ja työnantajille. Osa toimista voidaan toteuttaa jo tällä vaalikaudella, tiedotteessa sanotaan.

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoon oma sote-alan kielitutkinto, joka mittaisi nimenomaan työssä tarvittavaa kielitaitoa.

Juttua muokattu klo 13.29: selvennetty kielitaitoluokitusten sisältöä.