Politiikka

Ministeriöiden vastausten laatuerot puhuttivat eduskunnassa – oikeuskansleri arvioi lainsäädännön tasoa ja kommentoi 6 kk:n vaalilinjausta

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2017. Sitä esitteli oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin sen, että oikeuskansleri on ottanut kertomuksessa kantaa kansanedustajien kirjallisten kysymysten vastausaikoihin.

– Taustalla tähän on parin vuoden takaa oma henkilökohtainen havaintoni, että pahimmillaan vastauksen saaminen ministeriltä kesti jopa 50–60 vuorokautta, kun vastaustenantoaika virallisesti on 21 vuorokautta. Kyselin kollegoilta tästä asiasta, ja moni kertoi odottaneensa vastauksia huomattavasti pidempään kuin kolme viikkoa, Mäkisalo-Ropponen kertoi.

Merja Mäkisalo-Ropponen on tehnyt asiasta yhdessä 42 muun edustajan kanssa toimenpidealoitteen. He ehdottivat toimenpiteitä kirjallisten kysymysten aikataulujen varmistamiseksi ja vastausten laadun turvaamiseksi.

– Olen nyt erittäin tyytyväinen, että asiaan kiinnitettiin huomiota, sillä kirjallinen kysymys on kansanedustajalle tärkeä työväline, Mäkisalo-Ropponen kiitti ja kertoi keskustelleensa asiasta myös nykyisen oikeuskanslerin Tuomas Pöystin edeltäjän kanssa.

Mäkisalo-Ropposen mukaan nyt ministeriöt ovat pysyneet melko hyvin 21 vuorokauden aikarajassa.

– Mutta edelleen haluan kritisoida vastausten laatua. Tälläkin hetkellä pöydälläni on kirjallisen kysymyksen vastaus, jonka kohdalla mietin, lähettäisinkö sen uudelleen vastattavaksi, sillä siinä ei ole vastattu kysymykseeni, vaikka määrällisesti tekstiä on sangen runsaasti.

Mäkisalo-Ropposen mukaan vastausten laadussa tuntuu olevan ministeriökohtaisia eroja.

– Joistakin ministeriöistä tulee aina hyvin asialliset ja hyvät vastaukset, ja joissakin ministeriöissä tuntuu laatu olevan toisenlaista. Toivon siis asiaan edelleen kiinnitettävän huomiota, hän jatkoi.

Kyse myös osaamisesta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti otti kantaa myös lainsäädännön tilaan yleensä. Kansanedustajat olivat kiinnostuneita hänen näkemyksistään. Pöystin mukaan lainvalmistelun tila tällä hetkellä on vaihteleva.

– Yksi keskeinen pulma siinä, muttei ainoa pulma, on aika, eli isoissa asioissa ei välttämättä ole riittävästi aikaa siihen. Omasta näkökulmastani voisin todeta sitten sen – ja tämä ei liity mihinkään yksittäiseen hallitukseen – että kun uusi hallitus muodostetaan, niin tulee sitten sellainen käsitys ja toive siitä, että paljon saadaan aikaiseksi. Se neljän vuoden vaalikausi on kovastikin lyhyt, eli me tarvitsemme kyllä  yhteistä näkemystä siitä, mitä siinä ajassa voidaan tehdä ja mitkä ovat aidosti ylivaalikautisia asioita, Pöysti sanoi.

Hänen mukaansa tarvitaan myöskin kyvykkyyttä sovittaa yhteen erilaisia oikeudellisia näkökohtia. Osittain on kyse myöskin osaamisasioista.

Pöystin mielestä lainvalmistelun yksi pulma on myös siinä, että siinä on taipumusta irrota käytännön toimeenpanon ongelmista.

– Oma lyhyt kokemukseni oikeuskanslerin tehtävässä on, että meidän täytyisi kyllä vähän vakavammin miettiä niitä ihmisiä, jotka lainsäädäntöä joutuvat panemaan täytäntöön niin tuomioistuimissa kuin viranomaisissa tai sitten kansalaisina tai yrityksinä, jotka sitä soveltavat, hän sanoi.

”6 kk on se täsmällinen vaalirahoitusaika, jonka ilman erityisiä viranomaislupia voi vaaleihin valmistautua.”

Oikeuskanslerinvirastosta on suositettu, että maakuntauudistukseen liittyvien lakien hyväksymisen ja maakuntavaalien toteuttamisen välillä olisi aikaa noin kuusi kuukautta. Asian on sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kertonut siellä kuultavana asiantuntijana ollut apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen oikeuskanslerinvirastosta.

– Ajattelen itse samalla tavoin kuin valiokunnalle on meidän virastosta ilman minun ohjaustani vastattu, eli täytyy olla mahdollisuus asettaa ehdokkaat, hankkia heille rahoitus ja käydä sitten asiallinen vaalikampanja, Pöysti sanoi.

Hän on toiminut aiemmin sote-asioista vastaavana valtiosihteerinä.

Pöystin mukaan kysymys on demokratian peruselementin toimivuudesta.

– Silloin kun ei ole vaaliviranomaisorganisaatio, vaalipiirijako auki, niin nämä kansainväliset suositukset jättävät enemmän harkintavaltaa, mutta sen vaalin täytyy olla aito, että siihen ehditään valmistautua, hän totesi.

Kansainvälisistä sopimuksista esillä keskustelussa oli ollut Euroopan neuvoston Venetsian-toimikunnan vaaliasioihin liittyvä suositus.

– Yksi mittapuu on myöskin se, että meillä vaalirahoituslainsäädäntö lähtee siitä, että on kuusi kuukautta se täsmällinen vaalirahoitusaika, jonka ilman erityisiä viranomaislupia voi vaaleihin valmistautua, Pöysti sanoi.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat