Raportti esittää kolme erilaista polkua tulevaisuuteen, jossa vuonna 2045 Suomen liikenne on saatu päästöttömäksi. Sähköautoteknologian kehitykseen nojaavalla Tekno-polulla sähkö- ja vetyautojen osuus uusista henkilöautoista olisi 93 prosenttia ja kaasukäyttöisten 7 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Sähköautojen tulevaisuuteen uskoo työryhmän jäsen ja Fortumin sähköautojen Charge & Drive -latauspistepalvelusta vastaava Tero Era, vaikka sähköautot eivät vielä olekaan saaneet tulta alleen.

– Suomessa ollaan selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. Jos vertaa Norjaan, siellä ollaan yli 200 000 ladattavassa autossa ja Ruotsissa 60 000:ssa. Suomessa on noin 12 000 tällä hetkellä, Era sanoo. Näistäkin vain alle 2 000 autoa on täysin sähköisiä. Useimmat ovat hybridejä. Jos sähköautoihin panostetaan Suomessa ja maailmalla, perinteiset bensiini- ja dieselautot voivat olla autokaupoissa historiaa jo vuoteen 2035 mennessä, tulevaisuudenkuvassa esitetään.

– Vertailun vuoksi Norjan tavoite on, että kaikki uudet autot ovat nollapäästöisiä täyssähköautoja jo vuonna 2025, hän lisää.

Ryhmän asiantuntijoiden mukaan jokainen raportin kolmesta vaihtoehtoisesta polusta on erittäin vaikea.

– Tarkoitus on herättää raflaavienkin esimerkkien kautta keskustelua, sen takia nämä ovat kärjistyksiä ja vahvoja skenaarioita. Yhdenkään ei ole tarkoitus yksinään tulla voimaan, vaan loppuraporttiin kootaan näistä kolmesta se yksi polku, kertoo Tekno-työryhmän puheenjohtaja, Trafin pääjohtaja Mia Nykopp.

– Kovat tavoitteet pitää olla, koska päästöjen vähentämisessä olisi pitänyt lähteä liikkeelle jo eilen.

Nykoppin mukaan ratkaiseva teko nyt ensi vaiheessa on kasvattaa sähköautojen myyntiä yrityksille. Suomessa myytävistä uusista autoista 40 prosenttia myydään yritys- tai työsuhdeautoina.

– On tärkeää, että saataisiin niiden joukkoon mahdollisimman pian sähköautoja, jotta ne olisivat kolmen vuoden päästä käytettyjen markkinoilla. Jonkin aikaa menee, että teknologia halpenee ja saadaan uusissa autoissa hintaluokka kohdilleen.

Kolmesta vaihtoehtoisesta tulevaisuudenkuvasta on tarkoitus parsia kokoon yksi suunnitelma, jonka Ilmastopoliittinen työryhmä esittelee vuoden lopussa.

– Täytyy pohtia, millä tavalla se realistinen skenaario saadaan toteutettua, kun lähdetään yhdistelemään näitä vaihtoehtoja, kertoo Bio-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Damskin vetämän työryhmän muotoilemassa tulevaisuuden visiossa päästöttömään liikenteeseen päästään biopolttoaineiden avulla. Suunnitelman etuna on se, ettei se vaatisi Suomen koko autokannan tai polttoaineen jakeluverkon uusiksi panemista.

Varjopuoliksi nähdään biopolttoaineiden hinta ja saatavuus. Jotta biopolttoaineita voitaisiin tuottaa niin paljon, että niillä tyydytettäisiin kaiken liikenteen energiantarve, metsää pitäisi alkaa kaataa varta vasten biopolttoaineiden tuotantoon. Se pienentäisi hiilinieluja mahdollisesti nopeammin kuin päästöt laskisivat.

– Nostimme nyt raportissa sen kissan pöydälle, että tällainen ongelma siihen liittyy, eli miten pitkälle hiilinielut oikeasti riittävät, Damski kertoo.

Kolmas työryhmän tulevaisuudenkuva on palveluskenaario, jossa hiilitavoitteeseen päästään vähentämällä tieliikennettä, josta syntyy yli 90 prosenttia liikenteen päästöistä. Erityisesti kaupungeissa autojen määrää teillä halutaan leikata.

– Keskeinen kysymys on se, voidaanko kaupunkiseudulla muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja liikkumistottumuksia niin, ettei henkilöauton omistaminen olisi enää välttämätöntä, Palvelu-ryhmää vetävä Liikenneviraston toimialajohtaja Mirja Noukka sanoo.

Käytännössä se tarkoittaisi kaupunkilaisille enemmän kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä, raideliikennettä ja kyytien jakamista, jotta sama määrä ihmisiä liikkuisi pienemmällä määrällä ajoneuvoja.

Noukan ryhmä visioi muun muassa asuinalueilla liikkuvia automaattiautoja, jotka keräävät matkustajia kotioveltaan ja vievät heidät lähimmälle asemalle tai pysäkille jatkoyhteyksiä varten. Asuminen keskittyisi yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muille kaupunkialueille.

Liikkumisen tarvetta voisi Noukan mukaan vähentää myös etätöiden lisäämisellä.

– Työnantajilla on iso rooli miettiä, miten työntekijät voisivat tehdä esimerkiksi osan viikosta etätöitä.

Henkilöautoilijalle tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen. Raportti kehottaa autoilijoiden palvelutason heikentämiseen muun muassa pysäköintipolitiikalla sekä verotuksen kiristämiseen. Myös tiemaksuja ehdotetaan ensiksi kaupunkeihin ja lopulta koko maahan. Noukka kuitenkin suosisi porkkanaa kepin sijasta.

– Toivoisin, että pystyisimme lähestymään asiaa kannustuksen kautta niin, että investoidaan infraan ja palveluihin, jotka ovat houkuttelevampi vaihtoehto henkilöautoille. Jos on hyvä infra ja palvelut, ihmiset kyllä valitsevat ne, Noukka arvioi.

STT–LASSI LAPINTIE