Ministerit sekä maahanmuuttovirasto Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen avasivat erilaisia evakuointioperaation avainlukuja. Haavisto kertasi, että Afganistanista on evakuoitu nyt kaikkiaan 330 ihmistä. Haaviston mukaan näistä niin sanottuja konsuliavustettavia ja humanitaarisista syistä evakuoituja – eli Suomen passilla tai oleskeluluvalla olevia ihmisiä – on 150.

EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä henkilöitä perheineen on tullut kaikkiaan 80, joista 50 on EU:lle työskennelleitä. Migrin Kähkösen mukaan evakuoitujen joukosta turvapaikanhakijoita on noin 80 ihmistä, joista kymmenkunta on rekisteröity yksin tulleiksi alaikäisiksi.

Afganistanista on evakuoitu Suomeen myös orpolapsia, ja Haavistolta kysyttiin, että millä perusteella heidät on valittu evakuoitaviksi.

– Lisäksi on joitakin tilanteita, olen siellä työskennelleiltä kuullut, jossa esimerkiksi pieniä lapsia on ollut tallautumassa väkijoukkoon ja silloin kysymys on ollut hengenpelastustehtävästä, hän jatkoi selvästi liikuttuen.

Puolustusministeri Antti Kaikkoselta kysyttiin tietoja siitä, kuinka monesta suomalaissotilaasta Afganistaniin lähetetty joukko koostui. Kaikkosen mukaan sotilaita oli muutamia kymmeniä, mutta sen tarkempaa tietoa heistä ei anneta.

– Haluamme suojata myös näiden sotilaiden henkilöllisyyttä. Kysymys on osaltaan myös heidän turvallisuudestaan ja operaation turvallisuudesta. Sen takia emme voi yksityiskohtaisia tietoja tästä tehtävästä tai sotilaista, heidän taustastaan, antaa. Toivon tälle ymmärrystä, Kaikkonen sanoi.

Samasta syystä – henkilöiden turvallisuuden vuoksi – ulkoministeri Haavisto ei voinut antaa kovin tarkkoja tietoja siitä, kuinka paljon suomalaisia ja paikallisia Suomen autettavien listalla olevia ihmisiä on yhä Afganistanissa. Molempia ryhmiä on Haaviston mukaan kuitenkin kymmeniä, ja nämä tiedot myös täsmentyvät päivittäin. Haavistolta kysyttiin, millaisissa tilanteissa nämä ihmiset ovat.

– Henkilöillä on varmasti erilaisia riskejä, olemme myös kantaneet huolta niistä, jotka ovat tällä hetkellä Kabulin ulkopuolella ja joilla ei ole ollut pääsyä Kabuliin tai lentokentälle ollenkaan. Tällaisialkin suomalaisia ja perheenjäseniä edelleen maassa on.

– Tiedämme nämä henkilöt, olemme heihin yhteydessä, mutta kuten sanottu, en tarkemmin voi puhua heidän tilanteestaan tai olinpaikastaan, koska heidät sen tiedon perusteella saatettaisiin tunnistaa ja heidän olemisensa kävisi vaarallisemmaksi sitä kautta.

Haavistolta kysyttiin, millaiset mahdollisuudet Suomella on tosiasiallisesti näitä ihmisiä auttaa. Haavisto kertoi käyneensä keskusteluja useiden ulkoministerien ja myös niiden maiden kanssa, joilla on edelleen diplomaattinen edustus Afganistanissa. Tällaisia maita ovat muiden muassa Turkki, Qatar ja Venäjä. Myös YK jää toivottavasti mahdollisuuksien mukaan toimimaan maahan.

– Joudumme nyt ainakin lähiviikot näiden yhteistyömaidemme kanssa asiaa hoitamaan. Käytämme kaikki keinot ensinnäkin yhteydenpidossa kaikkiin niihin, jotka vielä odottavat evakuointia tai poispääsyä maasta. Selvitämme erilaisia mahdollisuuksia liittyen lentokentän toimintaan lähiviikkoina, myöskin eri rajojen toimintaan lähiviikkoina. Pyrimme antamaan ajanmukaista tietoa näille henkilöille, joilla on oikeus vielä päästä Suomeen, että he sitten oikealla tavalla ja turvallista reittiä käyttäen pääsisivät, Haavisto sanoi.

Ministereiltä kysyttiin myös siitä, olisiko maasta saatu evakuoitua enemmän ihmisiä, mikäli sotilasjoukko olisi saatu paikalle nopeammin. Haaviston mukaan viime viikon alussa oli muutama sellainen päivä, jolloin Kabulin lentokentälle pääsi vielä kohtuullisesti. Nyt moni kentälle pyrkivän matka on pysähtynyt Talebanin tiesulkuihin.

– En ole varma, olisiko vuorokauden aikaistaminen tilannetta muuttanut. Meillä ei myöskään tietenkään voinut olla ennakkotietoa siitä, että tämän viikon lopussa tämä Talebanin toiminta vaikeuttaa näin paljon lentokentälle pääsyä. Meidän tietojen mukaan heidänkin intressissään oli että maat, jotka haluavat sieltä lähteä, pääsevät lähtemään, mutta nämä viimeiset päivät ovat olleet tuskallisia näiden Talebanin tiesulkujen lisääntymisen ja kontrollin lisääntymisen vuoksi, hän sanoi.

– Siellä on henkilöitä, joilla oli afgaanidokumentteja, vaikka heillä oli tietoja iitä, että heidät otetaan evakuointilennolle, niin se ei kaikilla näillä tiesuluilla kelvannut ja ihmiset jäivät sulkujen taakse.

Ministeriltä kysyttiin, tulisiko Suomen lainsäädäntöä muuttaa, jotta jatkossa mahdolliset vastaavat operaatiot saataisiin käyntiin ripeämmin. Antti Kaikkonen sanoi, että ne päivät, jotka käytettävissä oli, käytettiin niin tehokkaasti kuin mahdollista.

– Tietysti joskus tulevaisuudessa, mitä emme tietenkään toivo, voi tulla tilanne, että aikaa on käytettävissä vielä vähemmän vastaavaan evakuointitehtävään tai johonkin muuhun nopeaa toimintaa vaativaan tehtävään.

– Jos tulee kovin kiireinen tilanne, niin voi olla, että meidän päätöksentekomekanismimme on liian hidas. Sen takia itse kyllä pitäisin perusteltuna, että tätä lainsäädäntöä – kun tästä pöly hieman laskeutuu – arvioidaan ja pohditaan sitä, olisiko syytä lainsäädäntöä tältä osin ketteröittää, Kaikkonen sanoi.

Tiedotustilaisuudessa ministerit kertoivat myös eri maiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö on ollut ”hyvin vauhdikasta” ja yhteydenpito tiivistä. Tanskan ulkoministerin kanssa yhteyksiä on pidetty muun muassa siksi, että maalla on ollut käytössään iso lentokonekapasiteetti.

– Olen puhunut Norjan ulkoministerin kanssa sen vuoksi, että käytimme vähän hyväksi norjalaisten palveluja Kabulin kentällä, Haavisto kertoo.

Hänen mukaansa Norjan kenttäsairaalayksikkö oli tueksi Suomeen evakuoitaville. Lisäksi käytössä on ollut sellainen järjestelmä, että toisen maan evakuointilennolle voi ottaa toisen maan evakuoitavia ihmisiä.

– Sain juuri tietää luvut, että olemme USA:n kansalaisia puolestamme kuljettaneet noin 42, yksitoista islantilaista ja 17 irlantilaista, ja olemme kaikilta saaneet kiitokset.

Antti Kaikkosen mukaan operatiivisella tasolla pohjoismainen yhteistyö toimi todella hyvin. Suomi toimii tällä hetkellä Pohjoismaiden yhteisen puolustusyhteistyöhanke Nordefcon puheenjohtajamaana.

– Tässä roolissa olen kutsunut vielä tälle iltapäivälle videoneuvottelun pohjoismaisten puolustusministereiden kesken, jossa käymme kuluneita päiviä ja viikkoja läpi ja arvioimme tilannetta tällä hetkellä, Kaikkonen kertoi.